Ero sivun ”Ardennienkarjakoira” versioiden välillä

1 960 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| alkuperämaa={{Belgia}}
| määrä=Suomessa 2
| syntyaika=vanhavakiintunut 1800-luvun lopulla
| alkuperäinen käyttö=sikakarjanlampaiden, lehmien, sikojen ja hevosten ajo, kauriin ja villisian jäljestys, laumanvartija
| nykyinen käyttö=karjakoira
| elinikä=
| lempinimet=Bouvierbouvier des Ardennes, BoyeroArdennen-Treibhund, boyero de las Ardenas, Bovaro delle Ardenne, Boieiro das Ardenas, Ardénskyardénsky Buviérbuviér
| FCI=ryhmä 1, alajaostoLammas- ja karjakoirat<br>alaryhmä 2 Karjakoirat<br>#171
| paino=uros 28-35 kg, <br>narttu 22-28 kg
| korkeus=uros 56-62 cm, <br>narttu 52-56 cm
| värit=mikäkaikki tahansa muu kuinpaitsi valkoinen, hyväksytään<br>usein fawn, brindle, harmaa tai pippuri
}}
 
'''Ardennienkarjakoira''' (''Bouvierbouvier des Ardennes'') on harvinainen [[belgia]]lainen [[Luettelo koiraroduista|koirarotu]], joka on kotoisin [[Ardennit|Ardenneilta]] ranskankielisestä [[Vallonia]]sta. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin ensimmäinen rodun yksilö [[Belgia]]sta.<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTuontikoirat.aspx?R=171&Lang=fi ''Bouvier des Ardennes: Tuonnit''. Kennelliiton Jalostustietokanta, 2013.] Haettu 25.6.2013.</ref>
 
==Ulkonäkö==
Ardennienkarjakoira tuo ulkoisesti mieleen [[picardienpaimenkoira]]n ja [[belgianpaimenkoira laekenois]]in. Se voi olla minkä värinen tahansa paitsi valkoinen., Useimmitenja useimmiten se on oljenvärinen (fawn), punertava, juovikas (brindle), harmaa tai pippurin värinen.<ref name="skl"/> Sillä on keskipitkä, karhea, kihara karvapeite, jossa on 'parta' ja 'kulmakarvat'. Koira voi olla 52-62 cm korkea, jossa sallitaan 1 senttimetrin vaihtelu molempiin suuntiin. Paino vaihtelee 22-35 kg välillä. Koiralla on lyhyet, teräväkärkiset korvat ja innokkaat silmät. Rodussa esiintyy luonnontöpö sekä pitkähäntäisiä yksilöitä. Kummatkin on sallittu, mutta luonnontöpö on ihannoiduin.
 
== Luonne ja käyttäytyminen ==
 
==Alkuperä==
Rodun alkuperämaassa Belgiassa kaikkia karjan parissa työskennelleitä koiria kutsuttiin ennen nimellä ''bouvier'', joka tarkoittaa nautapaimenta. Nämä koirat olivat arvostettuja vahteja ja karjan ajajia, ja niitä jalostettiin ennen kaikkea käyttöominaisuuksia silmällä pitäen - täten vain sitkeimmät, parhaat ja ankaraan ilmastoon sekä maastoon sopeutuneimmat työkoirat valikoituivat jalostukseen<ref name="skl">[https://www.kennelliitto.fi/files/ardennienkarjakoiran-rotumaaritelma-0 MoottoriajoneuvojenArdennienkarjakoira]. saavuttuaSuomen eiKennelliitto, enää14.10.2015. ollutViitattu tarvetta10.2.2020.</ref>. ajaaYleensä karjaapaikalliset toreillekoirat siirsivät lehmiä ja lampaita, minkämutta vuoksi1800-luvulla koiriakaanniitä eikäytettiin enäämyös tarvittuhevosten ja sikojen ajamiseen. Samoihin aikoihin alkoi myös niiden käyttö villisikojen ja kauriiden jäljestykseen.<ref name="skl"/>
 
1800-luvun lopulla paikalliseksi rotutyypiksi oli vakiintunut muita karkeakarvaisia lammaskoiria suurempi ja vankkarakenteisempi karjakoira, joka oli myös näitä herkempi puremaan. Vuonna 1903 Liegen koiranäyttelyssä esiintyi yksilö nimeltä Tom, jota pidettiin ensimmäisenä ihanteellisena rotunsa edustajana. Vuonna 1913 perustettu "Yhdistys Liegen ja Ardennien karjakoirien jalostamiseksi" laati ensimmäisen rotumääritelmäehdotuksen. Rotumääritelmä hyväksyttiin Belgiassa lopulta vuonna 1923 ja FCI:ssä vuonna 1963.<ref name="skl"/>
Paikalliset karjakoirat lähes hävisivät ensimmäisen maailmansodan aikana ja moni harvinaisemmista koiraroduista katosikin kokonaan. Näihin rotuihin lukeutuivat [[Roeselarenkarjakoira|roeselaren-]], moerman- ja parettenkarjakoirat. Jäljelle jäivät vain ardennienkarjakoira ja [[Flanderi]]n [[bouvier]].
 
Moottoriajoneuvojen saavuttua ei enää ollut tarvetta ajaa karjaa toreille, minkä vuoksi koiriakaan ei enää tarvittu. Paikalliset karjakoirat lähes hävisivät ensimmäisen maailmansodan aikana ja moni harvinaisemmista koiraroduista katosikin kokonaan. Näihin rotuihin lukeutuivat [[Roeselarenkarjakoira|roeselaren-]], moerman- ja parettenkarjakoirat. Jäljelle jäivät vain ardennienkarjakoira ja [[Flanderi]]n [[bouvier]]. 1980-luvun puolivälissä löydettiin muutama jäljellä ollut paikallinen, jokseenkin rotutyypillinen karjakoira. Vuoden 1990 aikoihin alkoi systemaattinen jalostus, jonka tarkoituksena oli kehittää jäljellä ollutta kantaa paremmin rotumääritelmässä kuvaillun kaltaiseksi. Samalla kävi ilmi, että Ardenneilla oli vaalittu ja jalostettu jo 1930-luvulta lähtien tämäntyyppisten koirien sukulinjoja, joista tuli sittemmin tärkeä osa uutta jalostusohjelmaa.<ref name="skl"/>
 
==Lähteet==
 
* [http://www.fci.be/nomenclature.aspx Nomenclature]. Federation Cynologique Internationale.
 
=== Viitteet ===
3 709

muokkausta