Ero sivun ”Ristiretket” versioiden välillä

208 merkkiä poistettu ,  5 kuukautta sitten
→‎Paavi saarnaa ristiretken puolesta: stilisointia, lyhennystä ja tiedon suhteellistamista (paavin puheen historiallisuus ei ole varma).
(kh)
(→‎Paavi saarnaa ristiretken puolesta: stilisointia, lyhennystä ja tiedon suhteellistamista (paavin puheen historiallisuus ei ole varma).)
Urbanus II piti (tai hänen luullaan pitäneen) [[Clermontin kirkolliskokous|Clermontin kirkolliskokouksessa]] vuonna 1095 puheen, jossa hän vaati pyhän haudan vapauttamista. <ref name=":0" /><ref>[http://www.fordham.edu/halsall/source/urban2-5vers.html Medieval Sourcebook: Urban II (1088–1099): Speech at Council of Clermont, 1095, Five versions of the Speech]</ref><ref name="Ristiretket">{{Kirjaviite | Tekijä=Régine Pernoud | Nimike=Ristiretket | Sivu = 23 | Julkaisija= WSOY | Vuosi=1965 |}}</ref> Lisäksi paavi ''"antoi Jumalan hänelle suomalla vallalla kaikkien ristiretkissä menehtyneiden synnit anteeks''i".<ref name="Ristiretket" /> Urbanus II myös lupasi jokaiselle taistelussa kuolleelle kristitylle ikuisen autuuden.<ref name="ristiretket2">''Kristinuskon historia 2000'' s. 142</ref>
 
Pitämässään puheessa Urbanus II:n vetosiväitetään useastivedonneen kansaan, jottaettä nämätämä aseistautuisivataseistautuisi ja lähtisivätlähtisi sotaan Pyhälle maalle. Urbanuksen mukaan Herran temppelistä oli tehty [[Saatana|paholaisen]] istuin ja kaikkein pyhin on häpäisty. Paavin puhe sai hetipuheen kansassaväitetään aikaansaaneen innostuneen vastaanoton, ja ihmisten kerrotaan huutaneen kuorossa "''Deus lo volt!''" ({{k-fi|Jumala tahtoo niin! tai Se on Jumalan tahto}}).<ref name="ristiretket2" /> Varhaisissa lähteissä ei vielä puhuta ristiretkestä, vaan "ristin ottamisesta" tai "lähdöstä pyhiinvaellukselle". Myös paavin puheen historiahistoriallisuus on epävarma. <ref name=":0" />
 
Paavi ei pelkästään pitänyt yhtä puhetta ristiretkien puolesta, vaan hän myös valtuutti useita saarnaajia kiertämään ympäri Eurooppaa ja innostamaan [[Ruhtinas|ruhtinaita]] ja [[Ritari|ritareita]] sotaan. Paavin tavoitteet onnistuivat hyvin, sillä muutamatMuutamat ruhtinaat vakuuttuivat hankkeesta niin paljon, että myivät omaisuutensa ristiretken rahoittamiseksi.<ref name="ristiretket2" /> Juuri näiden ruhtinaiden ansiosta ensimmäinen ristiretki todella toteutui.<ref name="ristiretket2" /> Esimerkiksi Ala-Lothringenin herttua panttasi linnansa ja myi kaksi omistamaansa maatilaa, joiden tuotoilla hän varusti 1000 ratsumiestä ja 7000 jalkamiestä.<ref name="ristiretket2" /> Eräs Normandian herttua puolestaan panttasi koko herttuakuntansa Englannin kuninkaalle voidakseen varustaa tarpeeksi joukkoja ristiretkeä varten.<ref>''Kristinuskon historia 2000'' s. 143</ref>
 
UrbanusInnostusta II:n puheen valtaisa vaikutusristiretkeen on hankala selittää.<ref name="ristiretket3">''Kristinuskon historia 2000'' s. 144</ref> Historioitsijat ovat tarjonneet syyksi muun muassa sitä, että ristiretkiaatetta tuki varhaisten teologien ajatus "pyhästä sodasta" pakanakansoja vastaan.<ref name="ristiretket3" /> Lisäksi useilla ritareilla syy lähteä ristiretkelle heidän sosiaalisten ja taloudellisten ongelmiensa takia.<ref name="ristiretket3" /> Myös Urbanus II:npaavin lupaukset ikuisesta autuudesta ja syntien anteeksiannosta olivat merkittäviä syitä lähteä ristiretkelle.<ref name="ristiretket3" />
 
Anselm Luccalainen (k. 1086) oli kehittänyt "pyhän sodan" juridista perustaa roomalaisen oikeuden pohjalta. Kyseessä piti aina olla oikeuden loukkaaminen, jolloin kysymys oli loukatun puolustautumisesta. <ref name=":0" />