Ero sivun ”Kotikoulu” versioiden välillä

'''Kotikoulu''' (kotiopetus) tarkoittaa järjestelyä, jossa [[oppivelvollisuus|oppivelvollinen]] ei osallistu tavanomaiseen perusopetukseen, vaan suorittaa oppivelvollisuuttaan kotiopetuksessa vanhempiensa, muun [[huoltaja]]nsa tai esimerkiksi kotona käyvän opettajan avulla. Kotikoululla voidaan viitata laajemminkin kotona annettavaan koulumaiseen opetukseen.

 

== Oppivelvollinen kirjoilla koulussa ==

Kotikoululla ei tarkoiteta sitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuttaan koulun opetusvastuulla kotona. Tällainen on erityisiin opetusjärjestelyihin kuuluva ratkaisu. Oppivelvollisuutta voi suorittaa koulun ohjaamana ja valvomana kotona, jolloin oppilas on kirjoilla [[oppilas|oppilaana]] koulussa, josta saa oppikirjat ja joka valvoo edistymistä. Tällöin koulusta voi myös tulla opettaja oppilaan kotiin tai muuhun asuinpaikkaan (esimerkiksi [[perhekoti]], sairaala tai [[huostaanotto|huostaanotettujen]] lasten sijoituspaikkana toimiva lastensuojelulaitos). Tällaisessa järjestelyssä on useimmiten kyse oppilaaseen liittyvästä terveydellisestä tai sosiaalisesta syystä, joka tekee tavallisen koulun käynnistä vaikeaa tai mahdotonta.

 

== Oppivelvollinen ei kirjoilla koulussa ==

Kotiopetuksesta päättää huoltaja. Pelkkä ilmoitus kunnan opetusviranomaiselle riittää. Ilmoituksen jälkeen oppivelvollinen poistetaan koulun kirjoilta, mikäli hän on aiemmin osallistunut kunnan järjestämään opetukseen. Tämä jälkeen huoltajat vastaavat opetuksen järjestämisestä ja siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus|nimeke=Kotiopetus|tekijä=Opetushallitus|julkaisu=|ajankohta=2019|julkaisija=Opetushallitus|viitattu=27.1.2020}}</ref>

 

Syyt kotikoulun valitsemiseen vaihtelevat. Tutkimusten mukaan kotiopetukseen siirtymisen syitä ovat muun muassa elämänkatsomukselliset syyt, akateemiset ja sosiaaliset valinnat, kriittisyys koulutusjärjestelmää kohtaan ja huoli perhearvojen katoamisesta sekä kulttuurin yksilöllistyminen ja vapaudenhalu. Suurimpana yksittäisenä syynä kotiopetuspäätökseen oli lisääntynyt kouluväkivalta. Jopa 91&nbsp;% vanhemmista oli huolissaan koulujen turvallisuudesta, huumeiden käytöstä ja muiden oppilaiden negatiivisesta vaikutuksesta lapseensa.<ref name=hart/>

 

Vuonna 1999 Yhdysvalloissa arvioitiin olevan noin 850&nbsp;000 kotioppijaa. Vuonna 2007 kotioppijoiden määräksi arvioitiin 1,5 miljoonaa. Iso-Britanniassa kotioppijoita arvioitiin olevan noin 48&nbsp;000 lukuvuonna 2016–2017. Vaikka kotiopetuksen suosio on myös Suomessa lisääntynyt, se on yhä varsin marginaalinen tapa suorittaa lakisääteinen oppivelvollisuus. Vuonna 2011 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 222 kotiopetuksessa olevaa oppivelvollista. Vuoden 2018 lopulla kotioppijoita oli 414.<ref name=hart/>

 

 

== Muut merkitykset ==

Kotikoulu-sanaa käytetään toisinaan myös koulunomaisissa olosuhteissa järjestetystä koulusta silloin, kun koulu on yksityisen tahon ylläpitämä ja sillä ei ole valtioneuvoston myöntämää lupaa eli oppiminen ei ole koulun vaan huoltajien vastuulla. Tässä merkityksessä esimerkiksi [[Mäntyharju]]lla toimivaa Halmeniemen vapaata kyläkoulua on kutsuttu kotikouluksi.

 

== Kotikoulu ja laki ==

Kotikoulu, erityisesti sellainen, jossa oppilas ei ole kirjoilla koulussa, koetaan usein erikoiseksi ratkaisuksi. Perusopetuslain §26:ssa mainitaan, että ''"Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot."'' Sitä, mitä tuo muu tapa on, ei määritellä. Tämä tarkoittaa, että vanhemmilla on täysi vapaus päättää, miten he kantavat vastuun lastensa oppivelvollisuuden hoitamisesta. Tästä muusta tavasta ei myöskään ole kuvattu minkäänlaista ilmoitus- tai raportointivelvollisuutta.

 

Koulu voi siis järjestää kotiopetusta tai järjestää opetuksen muulla tavalla yllä mainituissa tapauksissa.

 

 

==Lähteet==

 

== Aiheesta muualla ==