Ero sivun ”Olympus OM” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p 404 fix
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistystä
Rivi 3:
[[File:Olympus OM-2 SP + Power Bounce Grip 2 + 2 T20 TTL Flash.jpg|thumb|Olympus OM-2 SP, siihen kytketty ”moottoriperä” ja OM-järjestelmään kuuluvia TTL-salamalaitteita.]]
[[File:Olympus OM-4.jpg|thumb|Olympus OM-4 ja OM-Zuiko 2.8/35 mm laajakulmaobjektiivi.]]
'''Olympus OM''' oli [[japani]]laisen [[Olympus (yritys)|Olympuksen]] vuodesta 1973 vuoteen 2002 valmistama [[35 millimetrin filmi]]ä käyttävä [[järjestelmäkamera|järjestelmäkameroiden]] valikoima ja kameroihin sopivista Zuiko OM-objektiiveista ja muista lisävarusteista muodostuva laaja valokuvausjärjestelmä. Tunnetuimmat kamerarungot järjestelmässä olivat ensimmäisenä esitelty Olympus OM-1 (1973), sen valotusautomatiikalla varustettu rinnakkaismalli [[Olympus OM-2]] (1975) sekä ammattikuvaajille suunnatut OM-3 (1984), OM-4 (1983)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Antti| Otsikko = Olympus OM-4. Nyt niitä saa| Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 9/1984| Sivut =88–91 | www = https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/09-1984-nakoislehti/olympus-om-4-jarj-kamera| www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref> ja viimeisenä tuotannossa pysynyt [[titaani]]runkoinen OM-4Ti (1986). OM-järjestelmän kamerat tunnettiin kilpailijoihin verrattuna pienestä koostaan, hiljaisesta ja tärähdysvaimennetusta laukaisustaan ja monista innovatiivisista ominaisuuksistaan.
 
OM-järjestelmän ensimmäiset kamerat suunnitteli [[Yoshihisa Maitani]] (1933–2009), joka suunnitteli myös puolikoon [[Olympus Pen]] -kinofilmikamerat ja pienen [[Olympus XA]] -kompaktikameramalliston.<ref name=tm76>{{Lehtiviite | Otsikko = Vaviskaa, kaikki kinokoon Goljatit! Kameramaailman David on Olympus OM-2 ja lingon kivenä on suora valonmittaus| Selite=OM-2:n laaja ensiesittely, ei kirjoittajan nimeä | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 9/1976| Sivut = 82–86 | www = https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/09-1976-nakoislehti/86-532| www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref>
 
OM-järjestelmä käytti objektiivinkiinnityksessä omaa OM-bajonettia. Myös monet ulkopuoliset objektiivinvalmistajat kuten [[Tamron]] ja [[Vivitar]] tarjosivat [[Nikon]]- ja [[Canon]]-runkoihin sopivien mallien lisäksi myös OM-bajonetilla varustettuja malleja käytettäväksi Olympus OM -kameroissa.
Rivi 12:
 
==TTL-valonmittaus filmipinnalta==
OM-järjestelmän automaattivalotusta käyttävät kamerat kykenivät OM-2-mallista alkaen valonmittaukseen suoraan filmin pinnalta etsinpeilin ollessa yläasennossa ja sulkimen ollessa auki. Tämä ''off the film'' (OTF) -valonmittaustapa ulottui myös moniin OM-järjestelmän salamalaitteisiin. Niiden välähdyksen kesto riippui filmin pinnalle kertyvän valon määrästä niin, että salama pimeni ja suljin sulkeutui juuri oikealla hetkellä. Tämä muun muassa helpotti salaman käyttöä luonnonvalon ohella niin sanottuna täytesalamana. Myös pitkillä valotusajoilla, esimerkiksi yökuvauksessa, kameran suljin sulkeutui kun tarpeeksi valoa oli tullut filmille oikeaa valotusta varten.<ref>[https://web.archive.org/web/20161216090027/http://www.olympus-global.com/en/corc/history/camera/om/ OM Series Eliminate the Three Major Problems], Olympus History, Olympus, viitattu 20.11.2017. (Internet Archive.)</ref><ref name=tm76/>
 
==Harrastajamallisto==
Yksinumeroisten mallien lisäksi OM-järjestelmään tuotiin 1980-luvulla harrastelijakuvaajien budjettiin paremmin sopivia kaksinumeroisia malleja (ja ilman yhdysviivaa): OM10 (1979)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Antti| Otsikko =Näillä sopii aloittaa |Selite=Vertailussa Canon AV-1, Pentax MV ja Olympus OM-10. | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 17/1979| Sivut =92 | www = https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/17-1979-nakoislehti/jarj-kamerat-asahi-pentax-mv-canon-av-1-olympus-om-10| www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref>, OM30 (1982)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Antti| Otsikko = Olympus OM-30. Vaikka korvakuulolta| Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 12/983| Sivut =70 | www = https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/12-1983-nakoislehti/olympus-om30-jarj-kamera| www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref> ja OM40 (1985). Vuosikymmenen lopulla mallit olivat kolminumeroisia, kuten OM101 (1988)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Antti| Otsikko =Olympus OM101. Apua siirtymävaiheeseen | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta =7/1988 | Sivut = 106| www =https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/07-1988-nakoislehti/106-695 | www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref>. Vuonna 1986 esitelty Olympus OM707 oli ensimmäinen ja ainoa automaattitarkenteinen OM-malli.<ref>[https://web.archive.org/web/20161030001802/http://www.olympus-global.com:80/en/corc/history/camera/om2/ OM Two Digit Series, TTL direct light metering], Olympus History, Olympus Inc. Viitattu 20.11.2017. (Internet Archive.)</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Antti| Otsikko = Olympus OM707. Entistä helpompaa| Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 1/1987| Sivut =92 | www = https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/01-1987-nakoislehti/olympus-om-707-jarj-kam| www-teksti = Näköislehti (digitilaajille)}}</ref> [[Cosina]]n valmistama edullinen OM2000-malli (1996) käytti vaakaverhosulkimen sijasta pystyverhosuljinta.
 
==Järjestelmän muut osat==
Olympus OM pyrki olemaan kattava valokuvausjärjestelmä, joka tarjosi lisävarusteita studiokuvaukseen, [[Kuvajournalismi|lehtikuvaukseen]], urheilukuvaukseen ja lähikuvaukseen<ref name=tm76/>. Olympus-yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu myös [[mikroskooppi|mikroskooppeja]] ja muita lääketieteen ja biologian optisia välineitä; siksi myös OM-järjestelmän yhtenä kohderyhmänä nähtiin lääketieteellisen kuvauksen ammattilaiset.
 
OM-järjestelmään kuului OM-kamerarunkojen ja laajan Zuiko-objektiivivalikoiman lisäksi muun muassa: