Ero sivun ”Henrik IV (Ranska)” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
== Elämäkerta ==
 
Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan esiintymällä katolisenakatolilaisena vältti täpärästi joutumasta [[pärttylinyön verilöyly]]n uhriksi. Henrik IV:stä tuli laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoleman jälkeen 1584, koska hän oli [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX]]:n jälkeläinen ja [[Kapetingit|Kapetingien]] viimeinen miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta [[Katolinen liiga (Ranska)|katolista liigaa]] vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningaskin [[Henrik III (Ranska)|Henrik III]] liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.
 
Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 ''[[Arquesin taistelu|Arquesissa]]'' ja vuonna 1590 ''Ivryssä'', mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta - hänen kerrotaan sanoneen ”Pariisi on aina yhden messun arvoinen” - ja tuli käytännössäkin kuninkaaksi 1594. Hän antoi [[Nantesin edikti]]n, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti, ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan [[Espanja]]a vastaan vuosina 1595–1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla osmanien [[Osmanien valtakunta|Turkin]], [[Englanti|Englannin]] ja [[Espanja]]n kanssa, ja rohkaisi [[Kanada]]n uudisasuttamista. [[François Ravaillac]] -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.
Rekisteröitymätön käyttäjä