Ero sivun ”Siltasaarenkatu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 26:
== Arkkitehtuuri ==
Siltasaarenkadun arkkitehtuuri on pääosin 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja suoralinjaisia liiketaloja. Arkkitehtonisesti vanhinta kerrostumaa edustaa [[Onni Tarjanne|Onni Tarjanteen]] suunnittelema entinen Siltalan talo vuodelta 1914. Talossa on toiminut muun muassa [[Elanto|Elannon]] ja sittemmin [[Hakaniemen Sokos|Hakaniemen Sokoksen]] tavaratalo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://hkm.finna.fi/elanto/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0000noo2 | Nimeke = Kiinteistö Oy Siltasaarenkatu 8-10; Siltasaarenkatu 8, 10. Paasivuorenkatu 2.; Helsinki | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Julkaisu = Finna.fi | Ajankohta = | Viitattu = 17.4.2016}}</ref> [[Arenan talo]]ksi kutsuttu massiivinen punatiilirakennus Siltasaarenkadun ja Hämeentien kulmassa valmistui kahdessa vaiheessa 1920-luvulla, ja sen länsipuolella sijaitseva [[Ympyrätalo]] valmistui 1968. Toisen linjan ja Kolmannen linjan välisellä osuudella sijaitsi vielä 1970-luvun lopussa matalia puutaloja joiden tilalle rakennettiin 1980-luvulla [[Siltasaarenkatu 13|Helsingin kaupungin virastotalo]]. Siltasaarenkadun pohjoisimmalle osuudelle rakennettiin pari asuinkerrostaloa maailmansotien välisenä aikana, mutta muutoin rakennuskanta koostui matalista puutaloista joiden tilalle rakennettiin asuinkerrostaloja 1960-luvulla.<ref>Auvinen, s. 15</ref>
Ennen nykyisten suoralinjaisten liiketalojen rakentamista Siltasaarenkatua reunustivat matalahkot puu- ja kivitalot pienine puoteineen. Muun muassa Siltasaarenkatu 16:ssa sijaitsi kaksikerroksinen kivitalo, jota kutsuttiin Parkkisen kulmaksi. Talossa toimi aikoinaan muun muassa Hakaniemen halli, sittemmin niin kutsuttu Parkkisen halli ja myös elokuvateatteri. Parkkisen kulman paikalle rakennettiin Postisäästöpankin liikerakennus vuonna 1960. Ympyrätalon tieltä puolestaan purettiin kokonainen kortteli kivi- ja puutaloja, jotka olivat sekä asuin- että liikekäytössä.<ref>Auvinen, s. 2 ja 3</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nenonen, Katri; Toppari, Kirsi | Nimeke = Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2 | Vuosi = 1983 | Sivu = 84 | Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Tunniste = ISBN 951-9135-03-0 }}</ref> Arenan talon korttelissa oli aiemmin sähkövoimakeskus korkeine savupiippuineen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi | Nimeke = Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2 | Vuosi = 1983 | Sivu = 90 | Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Tunniste = ISBN 951-9135-03-0 }}</ref> Metron rakennustöiden yhteydessä 1970-luvulla purettiin yksi alueen viimeisistä puutaloista, Siltasaarenkadun, Toisen linjan ja Porthaninkadun reunustamalla tontilla sijainnut Päiväkoti Tukholman talo, joka oli rakennettu 1899.<ref>Auvinen, s. 7</ref>
| |||