Wikipedia

Ero sivun ”Elisabeth Rehn” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
w-fix, viitteiden päivitystä, lähdepyyntöjä, vanhentunut kotisivulinkki pois
Rivi 16:
| arvonimet = [[ministeri (arvonimi)|ministeri]] (2005)
}}
''' Märta Elisabeth Rehn''' (o.s. '''Carlberg'''; s. [[6. huhtikuuta]] [[1935]] [[Helsinki]]) on [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|ruotsalaisen kansanpuolueen]] entinen [[kansanedustaja]] sekä Suomen ja Euroopan ensimmäinen naispuolinen [[puolustusministeri]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2017/may/19/europes-defence-minister-roles-become-female-stronghold-sylvie-goulard | Nimeke = Europe's defence minister roles become female stronghold | Julkaisu = The Guardian | Tekijä = Henley, Jon | Ajankohta = 19.5.2017 | Viitattu = 6.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. RehnHän oli [[Martti Ahtisaari|Martti Ahtisaaren]] vastaehdokas [[Suomen presidentinvaali 1994|vuoden 1994 presidentinvaalin]] toisella kierroksella, ja oli myös puolueensa ehdokas [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaalissa]]. Aktiivipoliitikon uran jälkeen Elisabeth Rehn on tullut tunnetuksi paljon maailmalla liikkuvana ihmisoikeustaistelijana.
 
== Yksityiselämä ja koulutus ==
 
=== Lapsuus ja nuoruus ===
Rehn syntyi Helsingissä, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan [[Mäntsälä]]ssä, jossa hänen isänsä, lääketieteen lisensiaatti Andreas Petrus Carlberg (1897–1971) toimi kunnanlääkärinä vuosina 1931–1960. Elisabethin äiti oli Ruth Leonida Weurlander. Elisabethin [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen taitoa]] taitoa vahvistettiin lähettämällä hänet 10-vuotiaana sisäoppilaitokseen [[Kauniainen|Kauniaisiin]].<ref name="sivu23">{{Lehtiviite | Tekijä=Erjonsalo, Anne | Otsikko=Näin minusta tuli Elisabeth | Julkaisu=Ilta-Sanomat Plus | Vuosi=2009 | Numero=23.12.2009 | Sivut=23}}</ref>
 
Rehn kirjoittivalmistui [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] 1953[[Gymnasiet jaGrankulla aloittisamskola|Grankulla sensamskolasta]] jälkeenvuonna 1953 ja opinnotdiplomiekonomiksi [[Hanken Svenska handelshögskolan|Svenska handelshögskolanista]]issa vuonna 1957.<ref Hänname=kb>{{Kansallisbiografia|id valmistui= sieltä4067|nimi [[diplomiekonomi]]ksi= vuonnaRehn, 1957Elisabeth (1935–) |tekijä = Korppi-Tommola, Aura |ajankohta = 9.10.2006 (päivitetty 12.6.2015)}}</ref>
 
=== Avioliitto ja perhe ===
Rehn avioitui opiskelutoverinsa diplomiekonomi [[Ove H. Rehn|Ove Harald Rehnin]] (1933–2004) kanssa vuonna 1955.<ref name="Ove">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/art-2000002624648.html| Nimeke = Muistot: Ove H. Rehn| Tekijä = | Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 28.11.2004 | Viitattu = }}</ref> Heille syntyivätsyntyi lapsetneljä lasta: [[Veronica Rehn-Kivi|Veronica]] (1956), Joakim (1958), Charlotta (1959) ja Johan (1962).<ref>{{Lehtiviite | Tekijäname=Erjonsalo, Anne | Otsikko=Näin minusta tuli Elisabeth | Julkaisu=Ilta-Sanomat Plus | Vuosi=2009 | Numero=23.12.2009 | Sivut=24}}<kb/ref> Arkkitehti [[Veronica Rehn-Kivi]] on toiminut sittemmin kansanedustajana ja kunnallispoliitikkona Kauniaisissa RKP:n edustajana, Espoon kaupungin rakennusvalvontapäällikkönä sekä Valtion rakennustaidetoimikunnan jäsenenä.<ref>http://veronicarehn-kivi.sfpval.fi/{{404}}</ref> Diplomiekonomi, [[Tilintarkastaja#Hyväksytty tilintarkastaja|KHT]] Joakim Rehn on hallituksen puheenjohtaja laskentatoimiyritys Revico Grant Thornton Oy:ssä,<ref>http://fi.linkedin.com/pub/joakim-rehn/6/29/4b6</ref> ja Johan Rehn on alkoholin maahantuontiyritys Interbrandsin toimitusjohtaja.<ref>http://www.interbrands.fi/yhteystiedot{{404}}</ref>.
 
Perhe asui ensin Helsingissä, mutta muutti Kauniaisiin vuonna 1968. Myöhemmin Rehnit asuivat [[Kirkkonummi|Kirkkonummella]]. [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtajana ja Libra Oy:n toimitusjohtajana toiminut Ove H. Rehn kuoli sairauteen 28. marraskuuta 2004.<ref name="Ove"/>
Rivi 32 ⟶ 31:
== Ura ==
=== Yrittäjäperheen arkea ===
Vuodesta 1960 alkaen Elisabeth Rehn toimi perheyritys Renectan konttoripäällikkönä kotiäitiyden ohessa. Samoihin aikoihin hän alkoi ensimmäisenä tuoda tunnettuja [[Tupperware]]-muoviastioita Suomeen. Vuosina 1970–19771972–1977 hän toimi [[Grankulla samskolan]]in ammatinvalintaopettajana ja perheyritys Rehn Tradingin konttoripäällikkönä vuosina 1978–1979.<ref name="matrikkeli">{{Edustajamatrikkeli|nro=233|viitattu=6.2.2020}}</ref> Tämä viimeisin yritys meni konkurssiin vuonna 1979. Elisabeth ja Ove Rehn menettivät koko omaisuutensa ja joutuivat lopulta asumaan alkeellisesti pienessä pihamökissä.<ref>http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Lillan+ja+Bimba++Elisabeth+Rehnin+69+nykyinen+titteli+on+Kaakkois-Euroopanvakaussopimuksen+demokratia-+ja+ihmisoikeusp%C3%B6yd%C3%A4n+puheenjohtaja+H%C3%A4nenvanhin+lapsensa+Veronica+Rehn-Kivi+48+on+arkkitehti+jakunnallispoliitikko/KL200404031881n {{404}}</ref> Kaikesta huolimatta Rehnillä säilyi vankka usko yrittäjyyteen myös poliitikkona.
 
=== Kaupunginvaltuustosta eduskuntaan ===
Vuonna 1973 Rehn nousi Kauniaisten kaupunginvaltuustoon ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana ja toimi vuosina 1977–1979 Kauniaisten koululautakunnan puheenjohtajana. Vuonna 1979 hän oli mukana kaupunginhallituksessa.<ref name="matrikkeli"/>
 
Maaliskuussa 1979 suhteellisen tuntematon Rehn nousi Uudeltamaalta vahvasti oikeistolaisen kampanjan avulla eduskuntaan ja mukaan valtakunnanpolitiikkaan. Vaalilauseena oli ”Kvinnan från höger” (’Nainen oikealta’),<ref name="JYU">{{Verkkoviite | Osoite = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12649/G0000321.pdf | Nimeke = Soihdunkantajasta moraaliseen selkärankaan: Elisabeth Rehnin retoriset vaikutuskeinot vuoden 2000 presidentinvaaleissa | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Tekijä = Tepponen, Marja | Ajankohta = 2003 | Selite = Pro gradu -tutkielma | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 6.2.2020}}</ref> ja teemoina olivat isänmaallisuus, vapaa omistusoikeus sekä demokratia.
 
1980-luvulla Rehn toimi kansanedustajan tehtäviensä ohella aktiivisesti [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]], [[Suomen UNICEF|Suomen Unicef-yhdistyksen]] ja [[WWF|Maailman luonnon säätiönluonnonsäätiön (WWF)]] Suomen rahaston johtotehtävissä. Valtiollisia luottamustoimia olivat presidentin valitsijamiestehtävät vuosina 1982 ja 1988 sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden (1980–1986) ja taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukuntien (1985–1991) jäsenyydet. Vuonna 1985 Rehn nousi RKP:n työvaliokuntaan. Hän toimi myös [[Vapaan koulutuksen tukisäätiö|Vapaan koulutuksen tukisäätiössä (VKTS)]], jonka tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. Säätiö muun muassa kokosi ”[[Musta lista|mustaa listaa]]” opettajien poliittisesta suuntautumisesta.{{lähde|6.2.2020}}
 
=== Puolustusministeriksi ===
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana Rehn toimi vuosina 1987–1990. Tämän jälkeen, kesäkuussa 1990, Rehn nousi [[Holkerin hallitus|Holkerin hallitukseen]] [[Suomen puolustusministeri|puolustusministeriksi]] yhdeksän kuukautta ennen uusia vaaleja. Rehn kuitenkin jatkoi puolustusministerinä myös seuraavassa [[Ahon hallitus|Esko Ahon hallituksessa]], jossa hänestä tuli myös tasa-arvoasioista vastaava ministeri sosiaali- ja terveysministeriöön. Rehn halusi nostaa puolustusministeriön ja maanpuolustuksen näkyvyyttä ja profiilia. Puolustusministerinä Rehnin tunnetuin aikaansaannos oli Hornet-kaupat, jotka toteutettiin vain puoli vuotta [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajoamisen jälkeen. Vahvasti länsi- ja NATO[[Nato]]-mielinen Rehn halusi omien sanojensa mukaan osoittaa Suomen kuulumisen länsimaailmaan. Vaihtoehtoina olivat amerikkalaiset [[General Dynamics F-16 Fighting Falcon|F-16]] ja [[McDonnell Douglas F/A-18 Hornet|F/A-18 Hornet]] sekä ruotsalainen [[Saab JAS 39 Gripen|JAS]] ja ranskalainen [[Dassault Mirage 2000|Mirage 2000]].<ref> Dokumentti: ”Vaikuttaja: Minä, Elisabeth Rehn Osa 2/6.” T: Peik Henrichson. Fri film, 2011, esitetty FST5:llä 8.10.2011 klo 15:25. Lainaus: "JAS ei ensinnäkään ollut valmis. Luojan lykky, että valinta ei osunut JASiin, sillä heti sen jälkeen JAS-kone putosi koelennolla. Sama lentäjä onnistui putoamaan toisenkin kerran. – – Ainakin minulla oli voimakas tunne, että nyt me tunnustamme väriä. Nyt me näytämme kuuluvamme länsimaailmaan. Minulle se merkitsi lähentymistä Natoon. Olen aina ollut Naton kannalla. Ehdolla oli myös F-16 hävittäjäkone, mutta se ei ollut hyvä. Sitten oli ranskalainen Mirage 2000."</ref> 5. kesäkuuta 1992 ilmoitettiin, että Suomi ja Yhdysvallat olivat allekirjoittaneet 13 miljardin markan arvoisen hävittäjäkonesopimuksen 57 Hornet-taisteluhävittäjästä ja 7 koulutuskoneesta. Lentokonevalmistaja [[McDonnell Douglas|McDonnell-Douglas]] sitoutui vastaostoihin.<ref>TV-Nytt-uutislähetys 5.6.1992</ref>
 
Kirjan ''Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä'' (2014) mukaan Rehn myöhemmin katui tapaa, millä päätös hävittäjähankinnasta tehtiin:
Rivi 50 ⟶ 49:
{{sitaatti|”Se oli vaan, että nyt ei mitään eikä ketään kuulla. Minusta se oli valtavan rumasti tehty heitä kohti, mutta itsehän sitä olin tekemässä. Tiedostin kyllä sen, että tällaista ei päätöksenteko saa demokratiassa olla. Suurimmalle osalle ministereistä tämä tuli aivan yllätyksenä. Ministereille ei ollut annettu mahdollisuutta hankkia lisätietoa, joka oli erittäin ruma temppu. Niin jouduttiin tekemään, jotta tämä saatiin läpi.”}}
 
Elisabeth Rehniä pidettiin poikkeuksellisen vaikutusvaltaisena puolustusministerinä hänen laajan kansansuosionsa tähden. Hänen kannatuksensa ylitti RKP:n rajat. Oman puolueensa sisällä Rehnillä oli tosin ristiriitoja muiden vaikuttajiensa kanssa. Hornet-kauppojen lisäksi hänen puolustusministeriytensä aikana 1995 säädettiin laki, jonka mukaan myös naisilla on mahdollisuus suorittaa [[Asevelvollisuus Suomessa|asepalvelus]]. ''[[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomille]]'' vuonna 2009 antamassaan haastattelussa Rehn kertoi, että hän itse pitää keskeisimpinä saavutuksinaan puolustusministerinä varusmiesten aseman hoitamista ja muun muassa simputukseen puuttumista.<ref name="sivu25">{{Lehtiviite | Tekijä=Erjonsalo, Anne | Otsikko=Näin minusta tuli Elisabeth | Julkaisu=Ilta-Sanomat Plus | Vuosi=2009 | Numero=23.12.2009 | Sivut=25}}</ref> Rehn otti puolustusministerinä kantaa myös tuolloin julkisessa keskustelussa olleeseen [[Suomen somalit|somalien]] pakolaiskysymykseen. Tammikuussa 1994 hän järjesti suhteillaan kuusihenkisen somaliperheen maahantuloluvan [[Tallinna|Tallinnasta]] vastoin ulkoministeriön ja ulkomaalaiskeskuksen kantaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003301015.html | Nimeke =Rehn järjesti somaleja Suomeen vastoin muiden viranomaisten kantaa Turistiviisumin saanut perhe haki heti turvapaikkaa| Tekijä = Nykänen, Harri | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Julkaisupaikka = | Ajankohta =21.1.1994 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu =9.10.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Presidentinvaalit 1994 ===
[[FileTiedosto:Elisabeth-Rehn-1994.jpg|thumb|right|Elisabeth Rehn vaalivalvojaisissa vuonna 1994.]]
Rehnin suhteet puolueeseensa olivat välillä ristiriitaiset., Tämämikä näkyi muun muassa siinä, ettei RKP antanut presidentinvaalikampanjan alussa välitöntä tukeansatukeaan Rehnille. Hän ei ollut ainutainoa vaalikamppailuun lähtenyt nainen, vaan ensin esillä oli [[Eeva Kuuskoski]], jonka kannatus tosin tyrehtyi pian. Vuonna 1993 Rehnin suosio alkoi lisääntyä. Gallupkannatus tosin näytti lopulta neljättä sijaa 7,9 prosentin äänisaaliilla. 16. tammikuuta 1994 pidetyllä vaalin ensimmäisellä kierroksella Rehn nousi kuitenkin toiseksi 22 prosentin kannatuksella. Kuukauden päästä järjestetyllä toisella kierroksella valtiosihteeri Martti Ahtisaarta vastaan Rehn sai 46,1 prosenttia äänistä.<ref name="JYU"/> Ensimmäistä kertaa kokonaan suorana kansanvaalina järjestetty presidentinvalinta mahdollisti sen, että toiselle kierrokselle porvarillisen puolen ehdokkaaksi SDP:ta vastaan nousi RKP:n edustaja. Vaalin poikkeuksellisen ehdokasasetelman (mies ja nainen, diplomaatti ja poliitikko) vuoksi liukumaa oli tosin niin vasemmalta puolelta porvarilliselle kuin toisinpäinkin.
 
=== Kansainvälisiin luottamustehtäviin ===
Rivi 63 ⟶ 62:
 
== Huomionosoituksia ==
* Kultainen [[Freudenthal-mitali|Axel Olof Freudenthal -mitali]] 1994
* Taloustieteen kunniatohtorin arvo 1994 (myöntäjänä [[Svenska handelshögskolan]])
* Valtio-opin kunniatohtorin arvo 1998 (myöntäjänä [[Åbo Akademi]])
Rivi 69 ⟶ 68:
* [[Ministeri (arvonimi)|Ministerin arvonimi]] 2005
* Tekoja ihmisarvon puolesta -palkinto 2009 (myöntäjänä [[Kirkon Ulkomaanapu]])
* Vuoden Lotta 2011<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/12/elisabeth_rehn_valittiin_vuoden_lotaksi_3083660.html3-5463854 YLE.fi| –Nimeke = Elisabeth Rehn valittiin vuoden Lotaksi] Viitattu| Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 6.12.2011 | Viitattu = 6.2.2020}}</ref>
* [[Pyhän Henrikin risti]] 2013 (ansioitumisesta kansainvälisessä humanitaarisessa työssä, myöntäjänä evankelis-luterilainen kirkko)<ref>[http://www.{{Verkkoviite | Osoite = seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3328elisabeth-rehnille-tunnustus-arkkipiispa-kari-makiselta/elisabeth_rehnille_tunnustus_arkkipiispa_kari_makiselta Seurakuntalainen.fi| Nimeke –= Elisabeth Rehnille tunnustus arkkipiispa Kari Mäkiseltä] Viitattu| Julkaisu = Seurakuntalainen.fi | Tekijä = Kortelainen, Kai | Ajankohta = 23.4.2013201 | Viitattu = 6.2.2020}}</ref>
* Sotatieteiden kunniatohtorin arvo 2013 (myöntäjänä [[Maanpuolustuskorkeakoulu]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/vuoden-2013-kunniatohtorit | Nimeke = Vuoden 2013 kunniatohtorit | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu | Viitattu = 6.2.2020}}</ref>
* Sotatieteiden kunniatohtorin arvo 2013 (myöntäjänä [[Maanpuolustuskorkeakoulu]])<ref>[http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8K8xLLM9MSSzPy8xBz9CP0os3h3IzMLDy8DQ0t3Qz8LA0__kAAj9yA3A4swU6B8JJK8v7evE1DexyDM3CfA0NnCiBLdBobE6DYzdvV29XM3MXQPcDYx8Ax2CbUMCTU3dg81o8Bu_yBzArrDQSGF3-f45EF-A8njcz0e_WD3geQNcABHA30_j_zcVP2C3NDQ0AiDTM8sE0UAPN3fbA!!/dl3/d3/L0lDU0NTQ1FvS1VRIS9JSFNBQ0lLRURNeW01dXBnLzRDMWI4SWtmb2lUSUJLUVEvN19HMjY4SEowMTlHMU44MElPVFAyR1JGME9NNy9XQ01fQ09OVEVYVC8lMHN1K3B1b2x1c3R1c3ZvaW1hdC5maSUwcHVvbHVzdHVzdm9pbWF0LmZpJTBydW90dXZha2ktbGVodGklMHBpa2F1dXRpc2V0JTBtYWFucHVvbHVzdHVza29ya2Vha291bHUrdmloa2kra3VubmlhdG9odG9yaXQ!/ Maanpuolustuskorkeakoulu vihki kunniatohtorit.]{{404}} ''Ruotuväki''-lehti. Viitattu 17.9.2013</ref>
 
Rehn on myös saanut toisena naisena Suomessa ensimmäisen luokan Vapaudenristin rintatähdellä YK-valtuutetun ansioistaan. Tämä kunniamerkki on myönnetty ilman miekkoja, nykyaikaisella niin sanotulla naisten nauhalla (eli vasemmalla olkapäällä kannettavalla, keltaisesta eli rauhanajan mitalinauhasta tehdyllä ruusukkeella). Edellinen saman kunniamerkin saanut nainen oli ”lottakenraali” [[Fanni Luukkonen]].
Rivi 80 ⟶ 79:
Syksyllä 2012 Rehn sai [[Yle Fem]] -kanavalle oman keskusteluohjelman ''Elisabeth kohtaa'' ({{k-sv|Elisabeth möter}}). Siinä hän haastatteli tapaamiaan mielenkiintoisia ihmisiä. Rehnin vieraina nähtiin muun muassa hänen vanha kilpakumppaninsa [[Martti Ahtisaari]], YK:n entinen pääsihteeri [[Kofi Annan]] ja Afrikan ensimmäinen naispresidentti [[Ellen Johnson Sirleaf]].<ref name="virtanen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/radiotelevisio/Keskusteluohjelma/a1371012449749?src=haku&ref=radiotelevisio%2FElisabeth%2BRehnin%2Bvieraana%2Bl%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ri%2Bjoka%2Btorstaina%2Byritettiin%2Bmurhata%2BKongossa%2Fa1351224885742 | Nimeke = Keskusteluohjelma| Tekijä= Virtanen, Leena | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.6.2013 | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 }}</ref><ref name="HS-lyhyesti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/kulttuuri/Elisabeth+Rehnin+keskusteluohjelma+alkaa+syyskuussa/a1344225259689 | Nimeke = Elisabeth Rehnin keskusteluohjelma alkaa syyskuussa| Tekijä= | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.8.2012 | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 }}</ref> Rehn sai myös yllättävän haastattelun [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korean]] johtajan [[Kim Jong-un]]in veljenpojalta. Tämä kuvaili ohjelmassa setäänsä ”[[diktaattori]]ksi”, mikä herätti huomiota maailmalla.<ref name="tuohimaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Harvinaista+viesti%C3%A4+Pohjois-Koreasta/a1350619084389 | Nimeke = Harvinaista viestiä Pohjois-Koreasta| Tekijä= Tuohimaa, Pasi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.10.2012 | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 }}</ref><ref name="turtiainen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Brittilehti+Kim+Jong-unin+veljenpoika+erityissuojelukseen/a1387335044188 | Nimeke = Brittilehti: Kim Jong-unin veljenpoika erityissuojelukseen| Tekijä= Turtiainen, Suvi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.12.2013 | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 }}</ref>
 
Kesällä 2013 Rehnin keskusteluohjelma jatkui vielä kolmella jaksolla. Kauden avausjaksossa hän sai haastatella [[Silvia (Ruotsin kuningatar)|kuningatar Silviaa]], joka ei yleensä myönny haastatteluihin. Sarjan kymmenennessä ja viimeisessä osassa vieraili puolestaan [[Serbia]]n entinen presidentti [[Boris Tadić]].<ref name="virtanen"/><ref name="yle2">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/ohjelmat/2143785 | Nimeke = Sarja: Elisabeth kohtaa| Tekijä= | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija = Yle | Viitattu = 8.8.2014 }}</ref>
 
== Populaarikulttuurissa ==
Elisabeth Rehn mainitaan [[Popeda]]-yhtyeen vuoden [[1992]] singlekappaleella ''[[Kersantti Karoliina]]''. Kappaleessa viitataan Rehnin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistaneeseen toimintaan puolutusministerinä: ”Kuulin Karoliinan lähteneen, / jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen. / Syytän sua, Elisabeth Rehn, / mun naiseni on kapiainen.”<ref>Popeda LP Svoboda (Poko Rekords PÄLP 127), 1992, kappaleiden sanoitukset.</ref>
 
==Ajatushautomo==
Rivi 97 ⟶ 96:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Elisabeth Rehn}}
* [http://www.elisabethrehn.com/ Elisabeth Rehnin viralliset sivut]
* {{Edustajamatrikkeli|nro=233}}
* Säilynoja, Juhana: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/17/epaoikeudenmukaisuuksien-korjaaja-elisabeth-rehn Epäoikeudenmukaisuuksien korjaaja Elisabeth Rehn] Ylen Elävässä arkistossa.]arkisto
* {{MEP}}
* {{UVF|RehnElisabeth Rehn, Elisabeth}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Elisabeth_Rehn”