Ero sivun ”Muuli” versioiden välillä

Muuli perii vanhempiensa hyvät ominaisuudet: se on vähään tyytyvä, kestävä, pehmeä- ja varma-askelinen (aasin ominaisuuksia) ja voimakas, rohkea ja kylmyyttä hyvin sietävä (hevosen ominaisuuksia). Muuleja kasvatettiin aikaisemmin kanto- ja veto[[juhta|juhda]]ksi sen varmajalkaisuuden ja vaatimattoman ylläpidon takia. Muulilla on lyhyt paksu [[pää]], pitkät korvat, ohuet raajat ja pienet kapeat kaviot. Väritys vaihtelee tavallisesti mustasta ruskeaan mutta voi vanhempien väreistä riippuen olla millainen tahansa.

 

 

Muulit ovat tärkeitä myös Etelä-Amerikassa, jonne ne saapuivat espanjalaisten valloittajien mukana. Niitä käytetään samoihin työtehtäviin kuin esimerkiksi [[kameli]]a Afrikassa. Vaikeakulkuisessa maastossa ne ovat hevosta parempia kantojuhtia. Ensimmäisessä maailmansodassa muuleja käytettiin paljon vetämään kuljetusvaunuja ja kevyitä tykistöaseita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 1 (A-G)| Kappale = | Sivu = 13| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 951-35-5127-X | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Muuleja käytettiin myös toisen maailmansodan aikana kuormajuhtina erityisesti vuoristosodankäyntiin tarkoitetuissa joukoissa. Jotkut vuoristojoukkojen tykit oli suunniteltu siten, että ne voitiin purkaa marssia varten sen painoisiin ja kokoisiin osiin, että muuli kykeni niitä kantamaan. Eräs tällainen tykkimalli oli saksalainen 7,5 cm Gebirgsgeschütz 36-vuorikanuuna.