Ero sivun ”Vapaat taidot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan.
p päivitys
Rivi 4:
Yleisemmin '''vapaat taidot''' merkitsee yleissivistyksen ydintä, niitä oppiaineita, jotka on tarkoitettu tarjoamaan paremminkin yleistiedollisia ja älyllisiä kuin ammatillisia kykyjä. Yhteiskunnan kehityksen myötä vapaisiin taitoihin kuuluvien oppiaineiden joukko on muuttunut.
 
Nimitys ''vapaa'' tarkoitti alun perin vapaille miehille sopivaa, toisin sanoen [[antiikki|antiikin]] ajan [[tasavalta]]isen yhteiskunnan [[eliitti|eliitille]] hyväksi katsottua, yleistä koulutusta. Eliitin ei tarvinnut tehdä varsinaista työtä, minkä takia esimerkiksi [[arkkitehtuuri]] ja [[lääketiede]] joutuivat pois sen piiristä, sillä ne edellyttivät enemmän ammatillista, suorastaan käsityöläismäistä työskentelyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/kesk_franko3?s Siba.fi | Tekijä=Murtomäki, Veijo | Nimeke=Musiikinteoria ennen ars antiquaa | Julkaisu=Gregoriaaninen eli franko-roomalainen kirkkolaulu | Viitattu=8.1.2009}}</ref> Tämän vuoksi vapaiden taiteiden opinnot sisälsivät läpi keskiajan lähinnä antiikin klassikkoja, ja niissä kartettiin johonkin tiettyyn ammattiin valmistavia opintoja. Myöhemmin vapaisiin taiteisiin alettiin lukea [[humanistiset tieteet|humanistisia aineita]] yleisemminkin.
 
Nykyään ''vapaa'' ymmärretään tässä yhteydessä monesti [[valistusaika|valistusajalla]] syntyneessä merkityksessä. Tällöin näiden taitojen ajateltiin vapauttavan mielen poistamalla ennakkoluulot ja epäoikeutetut oletukset. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa vastaava nimitys '''Liberal Arts''' tarkoittaa humanistisia ja yleissivistäviä tieteenaloja.