Ero sivun ”Kuollut papukaija” versioiden välillä

'''Kuollut papukaija -sketsi''' ({{k-en|Dead Parrot sketch}}) on brittiläisessä sketsisarjassa ''[[Monty Pythonin lentävä sirkus]]'' vuonna 1969 esitetty [[sketsi]]. Se on hyvin tunnettu ja eräs sarjan suosituimmista sketseistä. Sketsissä [[John Cleese]] esittää tyytymätöntä asiakasta, joka saapuu eläinkauppaan palauttamaan kuollutta papukaijaa, ja [[Michael Palin]] myyjää, joka sitkeästi kiistää papukaijan olevan kuollut. Sketsin kirjoittivat Cleese ja [[Graham Chapman]]. Sketsin kuuluisin osa on kohta, jossa Cleesen esittämä asiakas hermostuttuaan alkaa kuvailla papukaijaa luettelemalla pitkän listan englanninkielisiä [[kiertoilmaisu]]ja kuolemalle.

Kuollut papukaija -sketsi nähtiin ensi kerran sarjan ensimmäisen kauden kahdeksannessa osassajaksossa 7. joulukuuta 1969. Se sisältyy uudelleennäyteltynä vuonna 1971 tehtyyn elokuvaan ''[[Elämä on Pythonia]]'', joskin sketsin loppu on siinä erilainen. Sketsin suosion seurauksena Cleese ja Palin esittivät sitä myöhemmin monissa lavaesityksissä. Cleese muisteli myöhemmin, että yleisö tuntui osaavan repliikit ulkoa alkuperäisiä näyttelijöitä paremmin. Graham Chapmanin kuoltua vuonna 1989 Cleese piti hänen televisioidussa muistotilaisuudessaan puheen, jossa kuvaili ystäväänsä papukaijasketsin tunnetuiksi tekemillä kuolemaa tarkoittavilla eufemismeilla.

Sketsi pohjautuu Palinin ja Chapmanin aikaisempaan sketsiin ''Car Salesman'' ("autokauppias"), jossa autokauppias kieltää myymässään autossa olevan mitään vikaa vaikka se hajoaa kappaleiksi hänen silmiensä edssäedessä. Tämä sketsi perustui Palinin itse kokemaan tapaukseen autokauppa-asioissa. Live-ohjelmassa ''Monty Python Live at Aspen'' Palin kertoi, että hänen kohtaamallaan autokauppiaalla oli ollut "tekosyitä joka lähtöön", ja John Cleese sanoi, että hän ja Chapman "pitivät tilannetta mahdollisesti hyvin huvittavana, jos sille löytyisi oikea konteksti". Kuollut papukaija -sketsin varhaisessa versiossa turhautunut asiakas yritti palauttaa viallista leivänpaahdinta. Chapman oivalsi, että sketsin olisi oltava "sekopäisempi", ja keksi ajatuksen papukaijasta. Vuosien mittaan Cleese ja Palin ovat tehneet Kuollut papukaija -sketsistä monia erilaisia versioita televisio-ohjelmiin, musiikkialbumeille ja live-esiintymisiin.