Ero sivun ”SOS-Lapsikylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
 
==Historia==
SOS-lapsikylätoiminnan perustajana oli [[itävalta]]lainen lääketieteen opiskelija [[Hermann Gmeiner]]. Ensimmäinen SOS-lapsikylä avattiin Itävallan [[Imst]]issä vuonna [[1949]]. Tuolloin toiminnan tarkoituksena oli auttaa [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] kotinsa, turvansa ja perheensä menettäneitä lapsia. Suomen SOS-lapsikyläyhdistys perustettiin Albin Gebhardtin johdolla vuonna [[1962]] ja ensimmäinen lapsikylä valmistui [[Espoo]]n [[Tapiola]]an vuonna [[1966]].
 
==Lapsikylätyö Suomessa==
{{Pääartikkeli|SOS-Lapsikylä Suomessa}}
SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapsi saisi kasvaa omien vanhempiensa luona. Silloin, kun vanhemmat eivät yksin pysty huolehtimaan lapsistaan, SOS-Lapsikylä voi tukea perhettä erilaisilla tukimuodoilla. Jos omassa perheessä asuminen ei tuesta huolimatta onnistu, SOS-Lapsikylän vaihtoehtona on tarjota lapselle turvallinen sijaiskoti. Apua tarvitsevat lapset ja perheet tulevat SOS-lapsikylien ja nuorisokodin palvelujen piiriin kuntien sosiaalitoimen kautta. Hoitomuotoja ovat yhteisöllisesti tuettu perhehoito lapsikylissä tai kasvua tukeva hoito nuorisokodissa.
Suomen SOS-lapsikyläyhdistys perustettiin Albin Gebhardtin johdolla vuonna [[1962]], ja ensimmäinen lapsikylä valmistui [[Espoo]]n [[Tapiola]]an vuonna 1966. Suomessa työtä tehdään kymmenessä lapsikylässä.
 
Tavoitteena on, että lapset saavat olla lapsia, tuntea olevansa rakastettuja ja turvassa. Suomessa työtä tehdään kuudessa lapsikylässä: Espoossa, [[Kaarina]]ssa, [[Punkaharju]]lla, Tampereella, [[Vihanti|Vihannissa]] ja [[Ylitornio]]lla sekä nuorisokodissa [[Jyväskylä]]n [[Vaajakoski|Vaajakoskella]]. Suomessa lapsikylävanhemmalla on hoidossaan maksimissaan neljä lasta - pariskunnalla lapsia voi olla seitsemän. <ref>[http://www.sos-lapsikyla.fi/tietoa-sos-lapsikylasta/yleiskuvaus-toiminnasta/Pages/default.aspx Sos-lapsikylä: SOS-Lapsikylä on perhehoidon asialla]</ref>
 
SOS-Lapsikylä työskentelee myös tukea tarvitsevien perheiden kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa ja perhe voisi pysyä yhdessä. SOS-Lapsikylä tarjoaa jokaisessa toimipisteessään muun muassa perhekuntoutusta ja tukiperhetoimintaa. SOS-Lapsikylä tarjoaa myös Theraplay-terapiaa kovia kokeneille lapsille.
 
SOS-Lapsikylä panostaa vahvasti nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Koska nuorten valmiudet itsenäistyä ovat yksilöllisiä, SOS-Lapsikylä pyrkii ottamaan tämän huomioon ja tukemaan nuorta aina siihen saakka, että tämä pärjää omillaan. Tavoitteena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa.
 
SOS-Lapsikylä toimii aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden ja on mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tekee omaa tutkimustyötä ja pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin.
 
SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia.
 
==Lapsikylätyö maailmalla==
[[Kuva:SOS Children's Villages.Kandalaksha.jpg|thumb|Lapsia [[Kantalahti|Kantalahden]] SOS-lapsikylässä Venäjällä]]
Kansainvälinen '''SOS Children’s Villages -järjestö''' tekee työtä yli sadassa maassa lasten ja perheiden auttamiseksi. Sijais- ja avohuollon, koulutuksen, terveydenhuollon ja hätäavun piirissä on ohjelmia ja palveluja yhteensä 2 &nbsp;319.
 
Maan poliittinen ja taloudellinen tilanne, kulttuuri sekä monet yksittäiset perheeseen liittyvät tragediat vaikuttavat kyliin tulevien lasten taustoihin. [[Afrikka|Afrikassa]] kylissä asuu esimerkiksi [[aids]]-orpoja ja monessa maassa entisiä [[katulapsi]]a. SOS-lapsikylissä ja -nuorisokodeissa asuu yli 80 &nbsp;000 lasta ja nuorta.
 
Jokainen lapsikylä koostuu 10-15 talosta, joissa jokaisessa asuu perhe, jonka muodostaa lapsikylävanhempi ja 7-10 lasta. Lapsikylien perusajatuksena on, että lapset saavat asua olosuhteissa, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon tavallista perhettä. Lapsikylävanhemmat saavat tehtäväänsä 6 kuukauden koulutuksen ennen kuin aloittavat työnsä lasten parissa. He ovat aina kotoisin samasta maasta, jossa lapsikylä sijaitsee, jotta he tuntevat maan tavat ja kulttuurin sekä osaavat kielen. Lapsikylävanhempina työskentelevät ovat pääasiassa naimattomia naisia. Lapsikylissä järjestetään lapsille myös perus- ja ammattikoulutusta sekä terveyspalveluja. Lapset saavat asua kylissä aikuistumiseen asti.
 
Apu ulottuu kylien ulkopuolellekin. SOS Children’s Villages -järjestön perheiden tukemisen ohjelma (Family Strengthening Programme) auttaa perheitä, joilla on esimerkiksi sellaisia taloudellisia tai terveydellisiä ongelmia, joiden vuoksi lapsen kasvu omassa perheessään saattaa olla uhattuna. Ohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä tilanteen vaikeutuminen, kuten perheen hajoaminen, ja taata lapsille mahdollisimman turvallinen kasvu omassa kodissaan. SOS-lapsikylä voi antaa rahallista tukea, jotta varattoman perheen lapset pääsevät kouluun tai terveydenhuollon pariin. Toisinaan voidaan tarjota psykologista apua vaikeissa elämäntilanteissa. Lisäksi perheen itsenäistä toimeentuloa tuetaan myös kouluttamalla perheen huoltajia talouteen liittyen ja tukemalla yritystoimintaa alkuun rahallisesti. Perheiden tukemisen ohjelmien kautta autetaan yhteensä yli 350 &nbsp;000 lasta ja aikuista. <ref>[http://www.sos-lapsikyla.fi/TIETOA-SOS-LAPSIKYLASTA/KANSAINVALINEN-SOS-LAPSIKYLATYO/Pages/default.aspx Sos-lapsikylä: Kansainvälinen SOS-lapsikylätyö]</ref>
 
Maailman SOS-lapsikylistä on mahdollista saada oma kummilapsi. [[Kummilapsitoiminta|Kummitoimintaa]] on yli 130 maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sos-lapsikyla.fi/kummius-ja-lahjoittaminen/ | Nimeke = Kummius ja lahjoittaminen | Julkaisija = SOS-Lapsikylä | Viitattu = 22.11.2014}}</ref>