Ero sivun ”Sammakkoeläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 77:
Sammakkoeläinten kolmannen lahkon eli [[pyrstösammakot|pyrstösammakkojen]] tunnettu evoluutiohistoria alkaa vasta [[jurakausi|jurakaudelta]]. Onkin esitetty väitteitä, joiden mukaan pyrstösammakot olisivatkin polveutuneet eri muinaiskalojen ryhmästä kuin muut sammakkoeläimet,<ref name=Sammakot1 /> mutta tätä vastaan on esitetty paljon vastustavia näkökantoja. Jurakauden pyrstösammakoilla riitti paljon ravintoa, minkä vuoksi ne saattoivat kasvaa jopa neljän metrin mittaisiksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Scott Weidensaul |Nimeke= Käärmeet ja sammakot sukulaisineen |Vuosi= 1991 |Julkaisija= Weilin+Göös |Tunniste= ISBN 951-35-5209-8}}</ref>
Sammakkoeläinten tarkkaa evoluutiohistoriaa ei siis tunneta. Varmasti voidaan kuitenkin sanoa niiden kehittyneen [[varsieväiset|varsieväkalojen]] erääseen osaluokkaan (''Crossopterygii'') kuuluvan ''[[Rhipidistia]]''
Varsinaisten sammakkojen lahkon jäsenet viihtyvät parhaiten tropiikissa. Niiden lajimäärä väheneekin nopeasti kun siirrytään päivätasaajalta pohjoiseen ja etelään. Suurin osa lajeista elää [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] sademetsissä. Vaikka sademetsät ovatkin ihanteellisin elinympäristö sammakoille, ovat ne levinneet kaikkialle muuallekin maailmaan ja niitä tavataan kaikilla mantereilla [[Antarktis]]ta lukuun ottamatta. Jotkin lajit elävät jopa [[Pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiiri]]n pohjoispuolella tai [[Himalaja]]n vuoristossa jopa yli 4 000 metrin korkeudessa.<ref name=Sammakot1 /> Ainoat levinneisyyttä rajoittavat tekijät ovat jatkuva kylmyys sekä kuivuus. Myös sammakkoeläinten kyky sietää [[suola]]a on huono. Varsinkin mato- ja pyrstösammakot ovat erityisen herkkiä suolalle. Joidenkin varsinaisten sammakkojen sietokyky taas on niitä paljon parempi ja tietyt lajit kuten haisukonnat (''Bufo calamita''), kellosammakot (''Bombina'') ja levykielisammakot (''Discoglossidae'') kestävät väliaikaisesti jopa suolagrammaa litrassa vettä. Sammakkoeläimet eivät huonon suolansietokykynsä vuoksi voi elää merivesissä.
Rivi 182:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/index.html Sammakkolampi: Sammakkoeläimet]
* [http://www.herpetomania.fi/nimisto/Euroopan_sammakkoelainten_ja_matelijoiden_suomalaiset_nimet.pdf Herpetomania.fi: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet] (pdf)
* [http://www.amphibiaweb.org/ AmphibiaWeb] {{en}}
| |||