Ero sivun ”Pitkospuut” versioiden välillä

Suomessa pitkospuupolkujen huollosta ja hallinnoinnista vastaa pääosin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] luontopalvelut. Näitä pitkospuupolkuja on yhteensä noin viisisataa kilometriä. Yleisimmin pitkospuut ovat yli seitsemäntuumaista (17,5&nbsp;cm) [[tuppeensahattu lauta|tuppeensahattua]] [[mänty|mäntylankkua]]. Jonkin verran käytetään myös [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusta]]. [[Painekyllästäminen#Kestopuu|Kestopuun]] käyttäminen on yleistynyt, sillä puun kyllästysaineissa on tapahtunut kehitystä ekologisempaan suuntaan. Mäntypitkospuiden kestoikä on 10–15 vuotta, kun taas kestopuisten pitkosten ikä voi olla jopa kolminkertainen.{{Lähde}} Pitkospuita korvataan nykyisin joskus kustannussyistä [[sora]]stuksella [[kangasmaa]]osuuksilla tai muutoin kun tämä maaston puolesta käy päinsä.<ref>https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/pitkospuihin-etsitaan-kestavampia-materiaaleja-140218/</ref><ref>https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/salamajarven-kansallispuiston-uuden-esteettoman-reitin-avajaiset-17.6.2019.html</ref> Pitkospuukilometrin rakentamisen hinta on noin 20&nbsp;000 euroa, kun sorastaminen maksaa noin puolet tästä.<ref name="ilkka">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/nykyaika-jaytaa-pitkospolustojakin-1.1019344 | Nimeke = Nykyaika jäytää pitkospolustojakin | Julkaisija = Ilkka | Tekijä = Pekka Rajala | Ajankohta = 8.6.2011 | Luettu = 8.6.2011}}{{404}}</ref> Siellä missä sorastaminen ei onnistu, on kokeiltu myös muun muassa teräsrakenteita. Ne sopivat etenkin paikoille, joissa kulkijoita on hyvin paljon. Toisaalta teräsrakenteet ovat kalliita, eikä metalliritilä sovi koirille.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-9050034</ref><ref>https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201808122201131557</ref>