Ero sivun ”Hangon vuokra-alue” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Api (keskustelu | muokkaukset) |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 16:
Vaikka Hankoniemi oli virallisesti merisotilaallinen tukikohta, Neuvostoliitto sijoitti sinne melko vähän merivoimien taisteluyksiköitä. Tukikohdan tärkein rooli oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] sulkeminen merimiinoilla ja tykistöllä, ja siksi tukikohtaan kuului myös Suomenlahden eteläpuolella Viron rannikolla, 70 kilometrin päässä Hangosta sijaitseva [[Osmussaari]]. Tukikohdan tärkeimmät Suomen puolella olleet elementit olivat Hangon syväsatama, Lappohjan ankkurointipaikka ja Russarön linnake. Tukikohdan ensimmäisenä päällikkönä toimi kontra-amiraali [[Sergei Belusov]], ja hänen tilalleen tuli melko pian kenraalimajuri [[Aleksei Jelisejev (kenraali)|Aleksei Jelisejev]].<ref>Jukka Halonen: ''Hanko ”vuokrattiin” ensin.'' Porkkala: Iltalehden erikoislehti 2018, s. 36–38. Alma Media Suomi Oy.</ref>
Neuvostoliitto rakensi Hankoniemeen vahvan sotilastukikohdan. Tukikohdan tehtävänä oli valvoa Suomenlahden meriliikennettä, mutta siltä kaavailtiin myös avattavan [[Hangon laajentamissuunnitelma|lounaisrintama]] Suomen mantereelle hyökkäyssodassa Suomea vastaan. Niinpä tukikohtaan sijoitettiin myös runsaasti [[jalkaväki|jalkaväkeä]] sekä [[ilmavoimat|ilma-]] ja [[panssarivaunu|panssarivoimia]]. Neuvostoliitto ryhtyi välittömästi tukikohdan haltuun saatuaan linnoittamaan tukikohdan ja Suomen välistä rajaa ja vastaavasti suomalaiset varustivat rajaa omalta puoleltaan.
[[Tiedosto:Piiskatykki edesta.jpg|pienoiskuva|270x270px|Venäläinen panssarintorjuntatykki M-32 45 K Hangon Rintamamuseon pihalla.]]
[[Max Jakobson]]in mukaan voi jälkiviisaasti väittää, että syksyn 1939 neuvottelut olivat ajautuneet umpikujaan toisarvoisen kohteen vuoksi. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 osoitti
===Hangon tukikohdan neuvostojoukot heinäkuussa 1941===
|