Ero sivun ”Hangon vuokra-alue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 16:
Vaikka Hankoniemi oli virallisesti merisotilaallinen tukikohta, Neuvostoliitto sijoitti sinne melko vähän merivoimien taisteluyksiköitä. Tukikohdan tärkein rooli oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] sulkeminen merimiinoilla ja tykistöllä, ja siksi tukikohtaan kuului myös Suomenlahden eteläpuolella Viron rannikolla, 70 kilometrin päässä Hangosta sijaitseva [[Osmussaari]]. Tukikohdan tärkeimmät Suomen puolella olleet elementit olivat Hangon syväsatama, Lappohjan ankkurointipaikka ja Russarön linnake. Tukikohdan ensimmäisenä päällikkönä toimi kontra-amiraali [[Sergei Belusov]], ja hänen tilalleen tuli melko pian kenraalimajuri [[Aleksei Jelisejev (kenraali)|Aleksei Jelisejev]].<ref>Jukka Halonen: ''Hanko ”vuokrattiin” ensin.'' Porkkala: Iltalehden erikoislehti 2018, s. 36–38. Alma Media Suomi Oy.</ref>
 
Neuvostoliitto rakensi Hankoniemeen vahvan sotilastukikohdan. Tukikohdan tehtävänä oli valvoa Suomenlahden meriliikennettä, mutta siltä kaavailtiin myös avattavan [[Hangon laajentamissuunnitelma|lounaisrintama]] Suomen mantereelle hyökkäyssodassa Suomea vastaan. Niinpä tukikohtaan sijoitettiin myös runsaasti [[jalkaväki|jalkaväkeä]] sekä [[ilmavoimat|ilma-]] ja [[panssarivaunu|panssarivoimia]]. Neuvostoliitto ryhtyi välittömästi tukikohdan haltuun saatuaan linnoittamaan tukikohdan ja Suomen välistä rajaa ja vastaavasti suomalaiset varustivat rajaa omalta puoleltaan. VenäläisiäNeuvostoliittolaisia sotilaita arvioidaan olleen alueella enimmillään noin 30&nbsp;000.<ref>Silvast 2015, s. 32.</ref> Tukikohdan viimeisenä komentajana toimi toukokuusta 1941 alkaen [[kenraalimajuri]] [[Sergei Kabanov|Sergei I. Kabanov]], joka toimi myöhemmin myös [[Porkkalan vuokra-alue]]en komentajana.<ref>Silvast 2015, s. 29.</ref>
[[Tiedosto:Piiskatykki edesta.jpg|pienoiskuva|270x270px|Venäläinen panssarintorjuntatykki M-32 45 K Hangon Rintamamuseon pihalla.]]
 
[[Max Jakobson]]in mukaan voi jälkiviisaasti väittää, että syksyn 1939 neuvottelut olivat ajautuneet umpikujaan toisarvoisen kohteen vuoksi. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 osoitti venäläistenneuvostoliittolaisten käsityksen Suomenlahden sulun merkityksestä vanhentuneeksi ja talvisodassa suurin uhrauksin saavutetut strategiset asemat arvottomiksi. Saksalaisjoukot etenivät nopeasti [[Pietari (kaupunki)|Leningradin]] liepeille, vaikka niin Hankoniemi kuin koko [[Viro]] olivat Neuvostoliiton hallussa. Kun saksalaiset saivat koko Viron miehitetyksi syyskuussa 1941, Hankoniemen tukikohta jäi saarroksiin ja oli evakuoitava.<ref>Huttunen 1974, s. 32.</ref>
 
===Hangon tukikohdan neuvostojoukot heinäkuussa 1941===