Ero sivun ”Sopeutumislevittäytyminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni artikkeli ei tarvitse lähteetön -mallinetta
Taustoitusta miksi sopeutumislevittäytymistä tapahtuu. Massasukupuutoista, avainsopeuma.
Rivi 1:
[[Kuva:Darwin's_finches.jpeg|thumb|250px|Kuvassa neljä neljästätoista [[Galápagossaaret|Galápagossaarilta]] löydetystä [[Darwininsirkut|darwininsirkkulajista]]. Saarelle eksynyt sirkkupopulaatio on lajiutunut useaksi eri lajiksi, joiden nokat ovat sopeutuneet eri [[ekologinen lokero|ekolokeroiden]] ravintolähteisiin.]]
'''Sopeutumislevittäytyminen''' eli '''adaptiivinen radiaatio''' on yksi tapa [[Evoluutio|evoluutio-opin]] mukaiseen [[lajiutuminen|eliölajien syntyyn]]. Siinä yksi kantalaji [[luonnonvalinta|luonnonvalinnan]] paineesta jakautuu useiksi lajeiksi, jotka ovat erikoistuneet ja sopeutuneet toisistaan poikkeaviin elinympäristöihin tai [[ekolokero]]ihin. Adaptiivinen radiaatio voi seurata sellaisen uuden asuinalueen valtausta, jossa on monia ekolokeroita vielä ”vapaina” eli resursseista kilpailevia lajeja ei ole. Adaptiivista radiaatiota on tapahtunut esimerkiksi nuorilla saariryhmillä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Aivelo, Justus Mutanen, Kristiina Tarkiainen|Nimeke=Symbioosi 1: Elämä ja evoluutio|Vuosi=2016|Kappale=13: Lajiutuminen|Julkaisija=e-Oppi}}</ref>
 
Sopeutumislevittäytymistä edeltää usein ympäristömuutos, edeltävien eliömuotojen sukupuuttoon kuoleminen tai eliöryhmän siirtyminen uusille elinalueille. Evoluution aikana on tapahtunut useita massasukupuuttoja, joista tunnetuin esimerkki on hirmuliskojen sukupuuttoon kuoleminen 65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä massasukupuutto tyhjensi ekologiset lokerot antaen tilaa uusille eliöryhmille. Tästä alkoi nisäkkäiden valtakausi, kun uusia lajeja syntyi nopeasti sopeutumislevittäytymisen kautta.<ref name=":0" /> Maapallon historiassa on tapahtunut viisi suurta [[Joukkosukupuutto|sukupuuttoaaltoa]], ja uskotaan, että näitä seuranneessa monimuotoisuuden palautumisessa sopeutumislevittäytymisellä on ollut tärkeä osa.
 
Toisinaan avainsopeuma voi johtaa sopeutumislevittäytymiseen: täysin uusi evolutiivinen innovaatio voi avata uusia ekolokeroita, joita ei ole aiemmin ollut olemassa. Esimerkiksi lintujen lentokyvyn kehittyminen oli avainsopeuma, joka mahdollisti uusien elinympäristöjen valtaamisen ja toi valintaedun linnuille. Tämä mahdollisti myös voimakkaan lajiutumisen.<ref name=":0" />
 
Toinen tapa uusien lajien syntymiseen on [[allopatrinen lajiutuminen|maantieteellinen isolaatio]].