Ero sivun ”Mayojen korkeakulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Talous: w yleiseen kuivuuskausia käsittelevään artikkeliin
Kokonaisuuttaaa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 3:
'''Mayojen korkeakulttuuri''' oli [[mesoamerikka]]lainen, lähinnä nykyisten kaakkois-[[Meksiko]]n, [[Guatemala]]n ja [[Belize]]n alueella vallinnut [[sivilisaatio]]. Mayoja (lausutaan ''maijat'') pidetään [[asteekit|asteekkien]] ja [[inkat|inkojen]] ohella Amerikan merkittävimpänä alkuperäisenä kulttuurikansana. Mayojen kulttuuri tunnetaan erityisesti mahtavista rauniokaupungeista. Mayojen taide oli korkeatasoista, heillä oli oma [[kirjoitusjärjestelmä]]nsä ja he laativat tarkkoja [[mayakalenteri|kalentereita]].
 
Uskonto oli tärkeä mayoille, joiden johtajia pidettiin jumalten jälkeläisinä.<ref>Talvitie 1993, s. 254.</ref><ref>Laughton 2006, s. 65.</ref> Mayojen ylimystö harjoitti pyramiditemppelissään muun muassa erilaisia uhrirituaaleja, joissa [[Ihmisuhri|uhrattiin myös ihmisiä]].<ref>Laughton 2006, s 72.</ref><ref>Talvitie 1993, s. 109.</ref> ja eläimiä
 
Mayojen historia ulottuu ainakin 3&nbsp;000 vuoden taakse.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Göran Burenhult| Nimeke = Ihmisen suku, mauoista maoreihin | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = }}</ref> Myöhemmin tunnettu suurten temppelikeskusten mayakulttuuri syntyi vuosina 400 eaa. – 300 jaa.<ref name="Talvitie_1997_116">Sulkakäärme ja jaguaarijumala - Meksikon ja Guatemalan kulttuurit, Jyrki K. talvitie & Anneli Ilmonen (toim.), Tampereen taidemuseon julkaisuja 73, Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1997, ISBN 952-9549-42-3, s 116</ref> Tuolloin luotiin muun muassa valtava [[El Mirador]]in temppelikeskus. Tämän jälkeen klassisella kaudella rakennettiin suuria keskenään sotineita keskuksia, kuten [[Tikal]]. Monet [[Petén]]issä eteläisessä [[Jukatan]]issa sijainneet mayakaupungit [[Klassisen mayakulttuurin romahdus|luhistuivat tuntemattomasta syystä]] 800–900 jaa. Edelleen kiistellään vilkkaasti siitä, miksi monet suuret mayakaupungit hylättiin. Syiksi on arveltu muun muassa kuivuutta<ref name="Diamond_2005_191">Romahdus, Jared Diamond, Terra Cognita, s 191</ref>, sotia, maaperän köyhtymistä, kulkutauteja, kapinoita.<ref>Kari: Historian ABC 2001, s. 345</ref> Mayakulttuuri kukoisti jonkin aikaa pohjoisessa, mutta espanjalaisten saapuessa 1525 jäljellä oli vain muutama keskus. Viimeinen mayakaupunki [[Tayasal]] kukistui vasta 1697.