Ero sivun ”Topiantiloopit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tms. (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.86.38.39) ja palautettiin versio 13051907, jonka on tehnyt Addbot
Tms. (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 21:
| commonscat = Damaliscus
}}
'''Topiantiloopit'''<ref name="Zoo"/><ref name="Kodin"/> (''Damaliscus'') on [[onttosarviset|onttosarvisiin]] kuuluva sorkkaeläinsuku, johon nykykäsityksen mukaan kuuluu 4 lajia. Ne ovat saaneet nimensä ''Damaliscus korrigum''-lajin alalajilta topilta (''Damaliscus korrigum topi'').<ref name="Kodin"/> Sukuun luettiin ennen myös [[hunterinantilooppi]], joka nykyisin on erotettu omaan sukuunsa. Topiantiloopit ovat sukua läheistä sukua [[gnuut|gnuu-]] ja [[lehmäantiloopit (suku)|lehmäantiloopeille]]. Ne ovat kuitenkin hieman lehmäantilooppeja pienempia ja hoikempia.<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät | Kappale=Sorkkaeläimet | Sivu =284 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08247-3}}</ref> Niillä on edellisten tavoin takaruumista korkeampi eturuumis.<ref name="Kodin"/> Ruumiinpituus on 120-205 senttiä, säkäkorkeus 88–134 senttiä ja paino 68–155 kiloa. Hännän pituus on 10–60 senttiä. Väritys vaihtelee harmaasta ja punertavasta melkein mustaan ja täysruskeaan. Vatsapuoli on vaaleampi ja niillä voi olla valkoisia kuvioita turvassa, jaloissa ja lonkassa. Karvat ovat yleensä pehmeitä ja kiiltäviä, mutta joillain yksilöillä pehmeän ja karkean sekoitus.<ref name="walker">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald. M. Nowak | Nimeke =Walker's mammals of the world | Vuosi =1999 | Sivu =1179 |Julkaisija =The Johns University Press | Tunniste =ISBN 0-8018-5789-9 | www =http://books.google.fi/books?id=7W-DGRILSBoC&pg=PA1188&dq=raphicerus+three+species | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =01.07.2009| Kieli ={{en}}}}</ref> Säkä on lautasia korkeammalla.<ref name="Zoo"/> Pää on pitkulainen, joskaan ei yhtä pitkä kuin lehmäantiloopeilla. Niiden luisuselkäinen kävely ja hidas laukkaaminen saavat ne näyttämään kömpelöiltä, mutta ovat täydessä vauhdissa korkeine jalkoineen nopeita juoksijoita.<ref name="Kodin">{{Kirjaviite | Tekijä=(toim.) Kaija Kangasniemi | Nimike=Kodin suuri eläinkirja 9 | Sivu=294 | Vuosi=1981 | Julkaisija=WeilinGöös | Tunniste=ISBN 951-35-1712-8}}</ref>
 
Topiantilooppien ravinto koostuu pääasiassa heinäkasveista. Ne ovat aktiivisimmillaan varhaisillalla ja aamulla.<ref name="walker"/> Topiantiloopeilla on tapana nousta lepäämään kumpareille. Yleensä ne seisovat märehtimässä lähes liikkumatta, mutta voivat joskus asettua makuullekin. Korkea paikka antaa niille parempaa suojaa leijonien yllätyshyökkäyksiltä.<ref name="Kodin"/> Topiantilooppien velinneisyys rajoittuu [[Sahara]]n eteläpuolisen Afrikan aukeille alueille. Niitä tavataan [[Sahel]]in alueella, [[Sudan]]in ja [[Kapmaa]]n välisillä [[savanni]]alueilla, pensasaroilla ja lehtimetsissä, puoliaavikoilla ja tulva-alueilla.<ref name="Zoo"/>