Wikipedia

Ero sivun ”Raideleveys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Parannus
kh
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Gauge fin.svg|thumb|250pxpienoiskuva|Raideleveys ({{K-en|gauge}}).]]
[[KuvaTiedosto:Rail gauge world.png|thumb|250pxpienoiskuva|Raideleveydet maailmassa]]
 
'''Raideleveys''' on [[rautatie]]n kiskojen sisäreunojen välinen etäisyys. Käsitettä raideleveys ei pidä sekoittaa käsitteeseen [[raideväli]], joka tarkoittaa rautatien kahden rinnakkaisen [[raide|raiteen]] keskilinjojen välistä etäisyyttä.
 
Maailman yleisintä raideleveyttä, 1 435 millimetriä, kutsutaan [[Normaaliraideleveys|normaaliraideleveydeksi]] ({{k-en|standard gauge}}, {{k-de|Normalspur}}) tai joskus kansainväliseksi raideleveydeksi ({{k-en|international gauge}}). Normaalileveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan [[kapearaiteinen rautatie|kapeiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|narrow gauge}}, {{k-de|Schmalspur}}) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä [[leveäraiteinen rautatie|leveiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|broad gauge}}, {{k-de|Breitspur}}). Rautateitä, joiden raideleveys on pienempi kuin 381 mm, kutsutaan pienoisrautateiksi, vaikka niillä voitaisiin kuljettaa matkustajia:, jolloin kyseessä ovat tällöin ''puutarharautatiet'' tai [[pienoisrautatie]]t.▼
Käsitettä raideleveys ei pidä sekoittaa käsitteeseen [[raideväli]], joka tarkoittaa rautatien kahden rinnakkaisen [[raide|raiteen]] keskilinjojen välistä etäisyyttä.
 
▲Maailman yleisintä raideleveyttä, 1 435 millimetriä, kutsutaan [[Normaaliraideleveys|normaaliraideleveydeksi]] ({{k-en|standard gauge}}, {{k-de|Normalspur}}) tai joskus kansainväliseksi raideleveydeksi ({{k-en|international gauge}}). Normaalileveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan [[kapearaiteinen rautatie|kapeiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|narrow gauge}}, {{k-de|Schmalspur}}) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä [[leveäraiteinen rautatie|leveiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|broad gauge}}, {{k-de|Breitspur}}). Rautateitä, joiden raideleveys on pienempi kuin 381 mm, kutsutaan pienoisrautateiksi, vaikka niillä voitaisiin kuljettaa matkustajia: kyseessä ovat tällöin ''puutarharautatiet'' tai [[pienoisrautatie]]t.
 
Yleisesti ottaen leveäraiteinen [[juna]] on vakaampi, sallii suurempia nopeuksia ja pystyy kantamaan enemmän kuormaa, kun taas kapearaiteinen rata on halvempi ja nopeampi rakentaa ja vie vähemmän tilaa. Kapearaiteisia ratkaisuja suositaankin edelleen muun muassa kaupungeissa kulkevissa [[raitiovaunu]]issa ja vaikeassa maastossa (esimerkiksi vuoristossa) kulkevilla radoilla.
 
Suomessa yleisin raideleveys on 1  524  mm. Euroopassa käytetään yleensä 1  435  mm leveyttä. Venäjällä kiskojen väli on 1  520  mm.
 
==Raideleveyksien historiaa==
 
Brittiläinen insinööri [[George Stephenson]] käytti neljän [[Jalka (mittayksikkö)|jalan]] ja {{murtoluku|8|1|2}} [[tuuma]]n raideleveyttä [[Stockton-on-Tees|Stockton]]in ja [[Darlington]]in välisellä junayhteydellä, ja kuninkaallinen komitea esitti tätä leveyttä standardiraideleveydeksi [[1845]]. [[YhdistynytBritannian kuningaskunta|Britannianparlamentti]] parlamentti sääti tästä lain ({{k-en|Gauge Act}}) [[1846]]. Britanniassa leveää raidetta käyttävä Great Western Railways siirtyi standardiraideleveyteen vasta [[1892]]. Myös joillain muilla brittiläisillä rautateillä oli standardiraideleveydestä poikkeavia ratoja käytössään.
 
[[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] noudatettiin alun perin brittiläistä standardiraideleveyttä pääasiassa pohjoisvaltioissa, jonne ensimmäiset veturit oli ostettu Britanniasta. Etelävaltioissa sen sijaan viiden jalan eli 1&nbsp;524&nbsp;millimetrin raideleveys oli tyypillinen. Amerikkalaisia raideleveyksiä alettiin vähitellen muuttaa standardin mukaisiksi, kun ymmärrettiin sen taloudellinen ja käytännöllinen hyöty. [[Yhdysvaltain_sis%C3%A4llissota|Sisällissodan]] päätyttyä vuonna [[1865]] koettiin pohjoisen ja etelän erilaiset raideleveydet taloudelliseksi ongelmaksi uudessa yhtenäisessä valtiossa. Etelän rautateiden raideleveydet muutettiin [[Pennsylvania Railroad]] -yhtiön neljän jalan ja yhdeksän tuuman raideleveydeksi kahdessa päivässä, 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta vuonna 1886.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = The Days They Changed the Gauge | Julkaisu = Ties | Julkaisija = Southern Railway System | Vuosi = 1966 | Numero = 8 (August) | www = http://southern.railfan.net/ties/1966/66-8/gauge.html | Kieli = {{en}} | Viitattu = 4.3.2010 }}</ref>
 
[[Venäjä]]llä rautateillä arveltiin olevan sotilaallista merkitystä, minkä vuoksi ei haluttu käyttää kansainväliseksi muodostuvaa brittiläistä standardiraideleveyttä.{{Lähde|23. huhtikuuta 2009|Syy oli käsittääkseni pelkästään tekninen}} Yhdysvaltalainen sotilasinsinööri [[George Washington Whistler]] ([[Fort Wayne]] [[Indiana]] [[1800]] – [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] [[1849]]) palkattiin rakennuttamaan [[Moskova]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] välistä rautatietä, jonka leveydeksi tuli Yhdysvaltain [[etelävaltiot|etelävaltiolaiset]] viisi jalkaa. Näin tämä ”venäläisenä raideleveytenä” pidetty leveys tuli voimaan koko rataverkolla koskien myös [[Viro]]a, [[Liettua]]a, [[Latvia]]a, [[Suomi|Suomea]], [[Ukraina]]a, [[Valko-Venäjä]]ä ja [[Mongolia]]a.
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] aikana Venäjän raideleveys muutettiin 1&nbsp;524&nbsp;mm:stä 1&nbsp;520&nbsp;mm:iin, kun sinne haluttiin loogisempi [[SI-järjestelmä]]n mukainen millimetrien tasakymmeniin osuva raideleveys. [[1950-luku|1950-luvulla]] tehty muutos toteutettiin kallistamalla kiskoja sisäänpäin aiempaa enemmän, millä saavutettiin vaadittu raideleveyden neljän millimetrin kaventuminen.
 
Muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] käytetään yleensä alkujaan brittiläistä standardiraideleveyttä. Merkittävinä poikkeuksina ovat Espanja ja Portugali, joille oli aikanaan tärkeää Napoleonin sotien aikaisten kokemusten perusteella, että raideleveys eroaa siitä, mitä Ranska käyttää.
Rivi 126 ⟶ 124:
 
{{pääartikkeli|[[Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä]]}}
Suomessa on ollut [[1800-luku|1800-luvun]] lopusta alkaen käytössä yhteensä arviolta 350–400 kapearaiteista rataa. Niistä ainoastaan 13 oli yleiselle liikenteelle avattuja ratoja, mutta suurin osa oli kuitenkin yksityisessä käytössä olevia teollisuus- tai [[metsärata|metsäratoja]].
 
Radoilla oli aluksi käyttövoimana hevonen, mutta [[1900-luku|1900-luvun]] vaihteessa alkoi höyryvetoinen liikenne lisääntyä, jonka senkin myöhemmin korvasivat monella radalla diesel-, bensiini-, sekä sähköveturit.
 
Osa radoista oli kevyistä 7–10&nbsp;kg/m kiskoista rakennettuja [[rillirata|rilliratoja]], joita käytettiin painavien kuormien siirtelyyn sahoilla ja muilla pienehköillä teollisuuslaitoksilla. Suurin osa rilliratojen vaunuista oli käsin työnnettäviä kaksiakselisia avovaunuja, joissa ei ollut jarruja eikä kytkinlaitteita.
Rivi 136 ⟶ 134:
Suomessa yleisimmin käytetyt kapearaideleveydet olivat 600, 750 ja 1&nbsp;000&nbsp;mm, mutta ratoja rakennettiin myös 488<ref>[[Kuusankosken–Voikan rautatie]]n wikiartikkelissa mainitaan radan edeltäjänä vuosina 1898–1912 liikennöinyt 488 mm:n sähkörata.</ref>, 500, 575, 785, 900, sekä 1&nbsp;067<ref>[[Pankakosken–Sokojoen rautatie#Yhtiön muita ratoja|Kotkan tehdasradalla]] oli käytössä 1&nbsp;067&nbsp;mm:n rata, jonka veturi on kunnostettu tehtaan omassa museossa.</ref>&nbsp;mm leveyksille.
 
[[Helsinki|Helsingin]] nykyisen raitiovaunuliikenteen raideleveys on 1&nbsp;000&nbsp;mm eli tasan yksi metri. Sekä [[Turku|Turun]] että [[Viipuri]]n entiset [[raitiotie]]t käyttivät samaa raideleveyttä. [[Helsingin raitioliikenne|Helsingin raitioliikenteen]] laajentamisen yhteydessä vuosina [[1908]]–[[1909]]1908–1909 harkittiin hevosvetoisten raitiovaunujen aikaisen 1&nbsp;000&nbsp;mm raideleveyden kasvattamista, mutta se jätettiin kustannussyistä toteuttamatta.
 
===Normaaliraiteiset radat (1&nbsp;435&nbsp;mm)===
[[KuvaTiedosto:Haparanda-Tornio rail bridge Sep2008.jpg|thumb|350pxpienoiskuva|Normaali- ja leveäraiteista 1&nbsp;435&nbsp;/&nbsp;1&nbsp;524&nbsp;mm:n nelikiskorataa Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla Haaparannan ja Tornion välillä.]]
 
Suomessa normaaliraiteista eli 1&nbsp;435&nbsp;mm:n raideleveyden rataa on käytössä [[Turun satama]]ssa [[SeaRail]]in [[junalautta|junalautoille]] tarkoitetulla ratapihan osalla, Ovakon alueella DB Schenkerin logistiikkakeskuksessa, [[Tornio–Haaparanta-rata|Tornio–Haaparanta-radalla]] ja tavararatapihalla Torniossa sekä [[Tampereen raitiotie|Tampereen raitiotiellä]]<ref>100 metriä ratikkakiskoja on nyt paikoillaan; Aamulehti, sivu A6; 19.5.2017; (lähde Tampereen raitiotien raideleveydelle)</ref>.
Rivi 147 ⟶ 145:
 
====Tornio–Haaparanta-rata====
:''{{Pääartikkeli: |[[Tornio–Haaparanta-rata]]''}}
[[Tornio]]n ja [[Haaparanta|Haaparannan]] rautatieasemat yhdistävä neljän kilometrin pituinen rata mahdollistaa sekä leveäraiteista että normaaliraiteista rataa kulkevan kaluston liikenteen asemien välillä. Kahden eri raideleveyden pienen 89&nbsp;mm:n eron vuoksi rata on jouduttu toteuttamaan nelikiskoisena.
 
Rivi 155 ⟶ 153:
 
===Leveäraiteiset radat (yli 1&nbsp;435&nbsp;mm)===
[[KuvaTiedosto:Railway from Lahti to Loviisa in Finland.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Leveäraiteista 1&nbsp;524 millimetrin raideleveyksistä rataa [[Orimattila]]n [[Pennala]]ssa.]]
 
[[Suomi|Suomessa]] yleisin raideleveys on 1&nbsp;524&nbsp;mm, joka on käytössä lähes koko [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkolla]] muutamaa lyhyttä normaaliraiteista osuutta sekä [[Helsingin metro|Helsingin metroa]] lukuun ottamatta, jossa raideleveys on 1522 mm<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/rata-ja-varikko/|nimeke=Rata ja varikko|julkaisu=Helsingin kaupunki|viitattu=2017-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Metron ja valtion rataverkon raideleveyden ero on käytännössä olematon, jonka vuoksi oli pystytty järjestämään raideyhteys valtion rataverkkoon entistä [[Herttoniemen satamarata]]a pitkin (nykyisin [[Vuosaaren satama]]an).
 
Suomen leveäraiteinen raideleveys on lähes sama kuin [[Venäjä]]llä nykyisin käytössä oleva 1&nbsp;520&nbsp;mm. Tämä 4&nbsp;mm:n leveysero johtuu [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] [[1950-luku|1950-luvulla]] tehdystä [[SI-järjestelmä]]n mukaisesta [[standardi|standardoimisesta]] millimetrien tasakymmeniin, kun taas Suomen raideleveys on alkuperäinen keisarillisella Venäjällä käyttöönotettu viisi [[Jalka (mittayksikkö)|jalkaa]], joka taas on peräisin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[Etelävaltiot|etelävaltioiden]] sen aikaisesta standardista.
 
Mikko Alameren vuonna 1979 julkaiseman teoksen mukaan rautatiehallitus määritteli vuonna [[1959]] uudeksi kiskotuksen nimellisraideleveydeksi 1&nbsp;520&nbsp;mm aikaisemman 1&nbsp;524&nbsp;mm:n asemesta, mutta tätä ei toteutettu.{{Lähde|Lähde tarkemmin.}}
 
====Epästandardin raideleveyden vaikutukset====
Rivi 169 ⟶ 167:
 
==Raideleveyksiä maittain==
[[KuvaTiedosto:WheelChanging.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Junanvaunun telien vaihto [[Mongolia]]n 1&nbsp;520&nbsp;mm:n ja [[Kiina]]n 1&nbsp;435&nbsp;mm:n raideleveyden vuoksi.]]
'''Kapeita raideleveyksiä''' (engl. ''{{k-en|narrow gauge''}})
{{pääartikkeli|[[Kapearaiteinen rautatie]]}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Raideleveys”