Ero sivun ”Eino Kilpi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
|||
Rivi 45:
Kilpi pysyi puoluejohdon tannerilaisen linjan tukijana läpi 1930-luvun ja sotavuosien, mutta alkoi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana tukea [[rauhanoppositio]]ta. Jo tammikuun alussa 1942 hän oli pääkirjoituksessaan ”Lähimmät huolemme” ehdottanut erillisrauhaa Suomen ja Neuvostoliiton välille, minkä sensuuri oli vahingossa päästänyt läpi. Kilpi ei esiintynyt rauhanopposition riveissä yhtä avoimesti kuin vaimonsa ja jätti allekirjoittamatta [[Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä]]n, mutta Tanner ei silti pitänyt häntä enää ”täysin luotettavana”.<ref name="KB" />
Sodan jälkeen Kilpi myötäili SDP:n vasemmalle kallistuvaa puolueoppositiota, mutta yritti yhä välttää konfliktia puolueen johdon kanssa. Hänet valittiin sosiaaliministeriksi [[Paasikiven III hallitus|Paasikiven III hallitukseen]] 1945 ja opetusministeriksi [[Pekkalan hallitus|Pekkalan hallitukseen]] 1946. Samana syksynä Sylvi-Kyllikki Kilpi loikkasi SDP:stä SKDL:ään yhdessä kansanedustaja [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] kanssa. Kun Wirtanen maaliskuussa 1947 oli erotettu sosiaalidemokraattien [[Arbetarbladet]]in päätoimittajan paikalta, Kilpi puolusti häntä Suomen Sosialidemokraatin sivuilla. Rangaistuksena tästä lehteä julkaisevan [[Kansanvalta (kustantamo)|Kansanvallan]] johtokunta päätti 2. huhtikuuta erottaa vuorostaan Kilven päätoimittajan tehtävästä. Kun puolueen johtoa edustava [[Asevelisosialistit|”asevelijuntta”]] pudotti hänet myös Helsingin kaupunginhallituksesta, päätti Kilpikin siirtyä kansandemokraatteihin.<ref name="KB" />
==Kansandemokraattina==
| |||