Ero sivun ”Työttömyys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lump-of-labour-virhekäsitys: On-sana oli kahteen kertaan
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 136:
 
Ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan lisäpanostukset [[palkkatuki|palkkatukeen]] tai [[työvoimapalvelu|työvoimapalveluihin]] eivät tuota jakovaraa vaan voivat maksaa enemmän kuin niistä on hyötyä. Paikallinen sopiminen parantaisi [[tuottavuus|tuottavuutta]] ja työmarkkinoiden sopeutumiskykyä, mutta Kärkkäinen arvelee, että työllisyyttä ne lisäisivät merkittävässä määrin vain jos uusiin työpaikkoihin voisi palkata alemmilla palkoilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063811.html|nimeke=Puolueet rahoittaisivat vaalilupauksiaan työllisyysasteen nousulla, mutta yksikään ei halua esittää kovia toimi|ajankohta=9.4.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
===Työllisyyspalvelut===
[[Vatt]]in tutkimusprofessori Tomi Kyyrän mukaan työllisyyspalveluiden työllisyysvaikutuksista on heikosti selkeää tutkimusnäyttöä. Sen vuoksi on vaikea arvioida niiden vaikutuksia. Tanskassa kuitenkin työllisyyspalveluihin ajetaan tiukoilla velvoitteilla, ja kieltäytyminen alentaa tukia selvästi. Tämä pelotevaikutus voi saada työttömät hakeutumaan töihin jo ennen palveluvelvoitteisiin joutumista.<ref name=hs-työttömyystuet>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006370682.html|nimeke=Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin|ajankohta=13.1.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
==Työttömyys ja työkyvyttömyys==