Ero sivun ”Von der Pahlen” versioiden välillä

* Magnus Jürgensson von der Pahlen, IX gen. (Balttiansaksalainen [[Paroni]], [[everstiluutnantti]] ja [[Maaneuvos (arvonimi)|maaneuvos]]) Syntynyt 1590– Tallinna, Viro– 1648 [[Kangasniemi]], Suurola, Liukkola (4557-4658), asettui asumaan Suomeen vuonna 1615. Ruotsin palveluksessa [[ratsumestari]] [[Henrik Rehbinder|Henrik Rehbinderin]] viiden hevosen lippueessa noin vuodesta 1610 taistellut Magnus sai kuningas [[Kustaa II Aadolf|Kustaa II Adolfilta]] Inkerin Pihkovan sotaleirissä 5.10.1615 lahjoituksen Vuolingon neljänneskunnan [[Mikkeli|Mikkelin]] pitäjässä tunnustuksena erinomaisesta miehuullisuudesta. [[Lahjoitusmaa|Lahjoitus]] uusittiin 5.9.1624. [[Rälssitila|Rälssin]] hallintopaikka oli Kangasniemen Suurolassa. Mikkelin vuoden 1638 jousiveroluettelossa Magnuksen palveluksessa kirjurina mainitaan olleen Klaus Sipinpoika. Myöhemmin hänet mainitaan aatelisvoutina eli verojen kerääjänä. Vuolingon [[neljänneskunta]] oli luonteeltaan ns. Norrköpingin rälssiä, joka periytyi alkuperäisen [[Rälssimies|rälssimiehen]] miespuolisille jälkeläisille. Lahjoitus oli mahdollinen, kun sen edellinen haltija venäjänkielen tulkki Fredrik Tatz menehtyi ilman miespuolisia jälkeläisiä. Vuosina 1622-1624 Magnus ei kantanut Vuolingolta veroja. Läänitys uusittiin 5.9.1624. Kerrotaan, että Magnus teki vuonna 1645 [[Talonpoika|talonpoikien]] kanssa verosopimuksen sen jälkeen kun nämä olivat valittaneet verojensa epäsäännöllisyyttä ja halusivat niihin kiinteän säännön, jotta päästäisiin eroon varsinkin ylimääräisistä parseleista. Sopimus oli talonpojille sangen epäedullinen, sillä Magnuksen määräämä vero oli 15 % korkeampi kuin [[Pietari Brahe|Pietari Brahen]] talonpojilla. Verojen lisäksi talonpoikien tuli huolehtia Suurolan kartanon rakennuksista. Magnusin puoliso oli Margaretha Jürgensdotter von der Pahlen (von Uexküll, a.d.H Limmat), toinen puoliso. Gerhard Löwe. Magnus Omisti lisäksi [[Rantakylä (Mikkeli)|Rantakylässä]] kerolan kartanon Mikkelin maalaiskunnassa, Rantakylän kylä N:o 3 [[Säteri]], rusthollin Pinta-ala 471 ha (1850) Torppia 7 (1830) Talon nimi Kerola tuli Kerosista, joille tilukset kuuluivat 1500- ja 1600-luvulla. Omistajat: Talo kuului 1600-luvulla Magnus von der Pahlenille annettuun [[Läänitys|läänitykseen]]. Tämän kuoltua 1600-luvun puolivälissä läänitys jakaantui hänen pojilleen [[majuri]] Rickhard Magnus von der Pahlenille ja everstiluutnantti Gustaf von der Pahlenille. Rantakylässä sijaitsevasta Kerolan kartanosta tuli Rickhard von der Pahlenin säteri. Läänitys palautui kruunulle hänen poikansa Reinhold Wilhelmin aikana 1694.<br />