Ero sivun ”Šiialaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Eroavaisuudet sunneihin: otsikkotason muutos |
|||
Rivi 115:
Huomattavin ero on uskontunnustus, johon on lisätty lause: "''ja todistan että Ali on Jumalan ystävä [wali]''”. Kyseessä on myöhäinen lisäys; sitä ei esiinny varhaisissa teksteissä lukuunottamatta Ibn Bābawayhia, joka kieltää sen käytön. Lause omaksuttiin luultavasti vasta 1500-luvulla, kun [[safavidit]] tekivät šiialaisuudesta Iranin valtionuskonnon vuonna 1501.<ref name=":7" /> Kuitenkin jo al-Kulayni katsoi, että perinteinen kaksiosainen šahada ei ollut riittävä vaan tarvitsee täydennystä. 1500-luvulta lähtien šiialaisuus kehittyi nykymuotoonsa oppineiston järjestäydyttyä hierarkiaksi, jonka huipulla on yksi tai useampi ''[[marza'-i taqlid|marza]]'' ("jäljittelyn kohde") ja hänen alapuolellaan ylempien oppineiden (''[[ajatollah]]'') ja tavallisen papiston luokka.<ref name=":8" />
Keskeisin asia, joka erottaa toisistaan šiiat ja sunnit on imaamin virka. Muuan ''hadith'' erityisesti korostaa viran syntyä. Ibn Bābawayh kertoo (1942:61), että kuoleman jälkeen Alin äidin [[Fatima Zahra|Fāṭima]]<nowiki/>n hautaan saapui (islamin tavanomaisen käsityksen mukaiset) kaksi enkeliä (Munkar ja Nakir), jotka kuulustelivat vainajaa. Fatima vastasi kysymyksiin, että hänen Herransa on Jumala ja profeettansa Muhammed, mutta ei tiennyt kuka oli hänen imaaminsa. Enkelit neuvoivat: "''Sinun poikasi''". Kun Fatima toisti vastauksen, enkelit sanoivat :"''Meillä ei ole valtaa sinuun''".<ref name=":7" /> Enkelit tarkoittivat tällä, ettei heillä ollut oikeuttaa kiduttaa Fatimaa, kuten he tekivät kaikille vääräuskoisille vainajille. Islamiss vääräuskoisten kidutus alkaa Munkarin ja Nakirin toimesta jo heti hautaamisen jälkeen. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2012|Sivu=109, 237|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref>
Šiialaisten merkittävin vuotuinen juhlapäivä on Alin pojan Husainin muistoksi vietettävä [[Ašura]]-juhla, mikä erottaa heidät näkyvästi sunneista. Juhla korostaa Husainin marttyyrikuolemaa, ja käynti Husainin haudalla Karbalassa lähestyy tärkeydessä pyhiinvaellusta. Ašuran vietolla on tärkeä symbolinen merkitys šiioille, joille se merkitsee oman, sunneista eroavan identiteetin esiintuomista.<ref>Bernheimer & Rippin, 2019, 128</ref>
| |||