Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä

28 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
Käyttäjän 188.238.15.140 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (Käyttäjän 188.238.15.140 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
{{Rooman hallinto}}[[Kuva:Statue-Augustus.jpg|left|thumb|200px|Rooman keisari [[Augustus]]. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla [[Cupido]] ratsastaa [[delfiini]]llä.]]
'''Rooman keisari''' on [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]] jälkeisen ajan [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] hallitsldijoistahallitsijoista käytetty nimi. Varsinaista Rooman [[keisari]]n virkaa ei ollut, vaan kyse oli useiden rlvirkojenvirkojen ja valtuuksien yhdistelmästä, joka muuttui vuosisatojen kuluessa.
 
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltlrualaisettasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kututaankutsutaan ''prinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodkloostunutmuodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä lophänellähänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' -valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byroaatitbyrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
 
Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkporloihinvirkoihin.llo Yleensä keisari valitutti itsensä sekä [[konsuli (Rooma)|konsuliksi]] että [[kensori]]ksi. Hän johti myös senaattia [[princeps senatus|princeps senatuksen]] (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-papldpienpappien [[kollegio]]ta [[pontifex maximus|pontifex maximuksen]] viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (''dignitnsasdignitas'' ja ''auctoritas''). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös ''[[imperium]] maius'' (suurempi imperium) ja [[tribuuni]]noikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydendrfgllinentäydellinen koskemattomuus.
 
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaeeltalainentasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
 
Suomen kielen ''keisari''-sana juontuu [[Julius Caesar|Gaius Julius Caesarin]] nimestä. Caesarin on joskus tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta periaatteessa hän toimi [[diktaattori]]na vanhan tasavaltalaisen järjestelmän rajoissa. Nykykäsityksen mukaan vasta [[Augustus]] vei tämän pitkään kestäneen valtionmuutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.