Ero sivun ”Rigoletto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 62.197.164.194) ja palautettiin versio 18681518, jonka on tehnyt Nitraus: Perustelematon tekstin poisto.
p päivitys
Rivi 1:
{{ooppera|ooppera=Rigoletto| kuva =Titta Ruffo as Rigoletto.jpg |kuvakoko=200 |alkup. nimi=Rigoletto|määritelmä=Melodramma in tre atti |säveltäjä=[[Giuseppe Verdi]]|libretto=[[Francesco Maria Piave]] |pohjautuu=[[Victor Hugo]]n näytelmään|tyylilaji=[[opera seria]]|kieli=[[italian kieli|italia]]|kantaesitys= [[11. maaliskuuta]] [[1851]]| paikka= [[Teatro la Fenice]], [[Venetsia]]| säveltäjälyhyt= [[Giuseppe Verdi|Verdin]]|edellinen= [[Stiffelio]]| vuosie= [[1849]]| tämä= Rigoletto| vuosit= [[1851]]|seuraava= [[Trubaduuri_(ooppera)|Trubaduuri]]| vuosis= [[1853]]}}
 
'''Rigoletto''' on [[Giuseppe Verdi]]n kolminäytöksinen [[ooppera]], jonka [[libretto|libreton]] on kirjoittanut [[Francesco Maria Piave]]. Libretto perustuu [[Victor Hugo]]n näytelmään ''Le roi s'amuse'' (Kuningas huvittelee). Teos sai ensi-iltansa [[Venetsia]]ssa ''[[La Fenice]]'' -teatterissa [[11. maaliskuuta]] [[1851]]. Rigoletto on Verdin "romanttisen trilogian" ensimmäinen ooppera. Yhteistä näille kaikille teoksille oli yhteiskunnan hylkimä keskushenkilö sekä heidän musiikillinen erottuvuutensa edellisistä oopperoista; Rigolettossa rujo kyttyräselkä hovinarri, [[Trubaduuri_(Verdin_ooppera)|Trubaduurissa]] mustalaisnainen Azucena ja [[La Traviata]]ssa kurtisaani Violetta Valéry. Nämä "romanttisen trilogian" teokset kuuluvat nykyisin jokaisen oopperatalon[[oopperatalo]]n perusohjelmistoon.
 
== Oopperan synty ==
Rivi 13:
Verdi laittoi kirouksen koko oopperan teemaksi. Se on alkusoitossa ja jokainen näytös päättyy kiroukseen. Oopperan juoni on looginen ja selkeä, keskushenkilöt ovat kuvatut hienosti ja elävästi, kaikilla heillä on omat huippuhetkensä. Ainoa päähenkilöistä, jolla ei ole omaa aaria on Maddalena. Hän on kuitenkin tasavertaisena mukana III näytöksen kvartetissa. Verdin kekseliäisyyttä kuvaa myös III näytöksen myrskykohtauksessa näyttämöntakainen kuoro, joka humisee tuulena. Musiikillisesti ooppera etenee intensiivisesti ilman taukoja ja se on täynnä hienoja ja mieleenpainuvia aarioita ja duettoja. Kolmas näytös on kokonaisuudessaan täydellinen ja sen helmenä on kvartetti''' Bella figlia dell'amore'''.
 
Rigoletto tarjoaa kolmelle pääroolin esittäjälle paljon mehukasta laulettavaa, Erityisesti baritoneille Rigoleton rooli on aina ollut eräänlainen mittapuu. Kaikkien aikojen kuuluisin Rigoletto oli ehkä italialainen [[Tito Gobbi]], joka myös vanhoilla päivillään opetti roolin tulkintaa Suomen kuuluisimmalle Rigoletolle, [[Usko Viitanen|Usko Viitaselle]]. Muita kuuluisia Rigolettoja ovat olleet [[Titta Ruffo]], [[Giuseppe De Luca]], [[Leonard Warren]], [[Sherrill Milnes]], [[Renato Bruson]] sekä [[Leo Nucci]]. Gildan, Rigoleton tyttären, roolista muistetaan mm.muun muassa [[Lina Pagliughi]], [[Joan Sutherland]], [[Anna Moffo]], [[Maria Callas]] ja [[Renata Scotto]]. Mantuan Herttua on kuuluisimpia tenorirooleja mieleenpainuvine aarioineen. Ehkä parhaiten Herttuan roolista muistetaan [[Luciano Pavarotti]], jonka tunnusaarioihin kuuluisa "[[La donna è mobile]]" kuului. Muita kuuluisia herttuoita ovat olleet mm.muun muassa [[Enrico Caruso]], [[Jussi Björling]], [[Giuseppe di Stefano]] ja [[Alfredo Kraus]].
 
==Tunnetut aariat, duetot ja kvartetti==