Ero sivun ”Oskari Mantere” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EijaK (keskustelu | muokkaukset)
EijaK (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 30:
== Ura ==
{{Korjattava/muoto|luettelomainen}}
Hän toimi [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]] rehtorina vuosina 1901–1915 ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun rehtorina vuosina 1915–1918. Rehtorin toimen lisäksi hän toimi Helsingin kansakoulujen tarkastajana vuosina 1912–1916. Vuonna 1918 hän siirtyi [[Kouluhallitus|Kouluhallitukseen]] kouluneuvokseksi ja yleni vuonna 1924 [[Kouluhallitus|Kouluhallituksen]] ylijohtajaksi. Hän työskenteli Kouluhallituksen ylijohtajana kuolemaansavuoteen 1942 asti.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä = |Nimeke = Uusi Tietosanakirja, 13. osa|Sivu = 523|Julkaisija = Tietosanakirja Oy|Vuosi = 1967}}</ref>
 
Hän työskenteli [[Helsingin kaupunginvaltuusto|Helsingin kaupunginvaltuuston]] jäsenenä vuosina 1917–1918. Seuraavana vuonna hänet valittiin [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen edistyspuolueen]] jäsenenä Suomen [[eduskunta|eduskuntaan]], missä hän vaikutti vuoteen 1939 asti. Hän työskenteli suuren valiokunnan puheenjohtajana vuosina 1919–1921 sekä vuonna 1924. Vuonna 1921 hän toimi eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä ja seuraavana vuonna toisena varapuhemiehenä. Hän toimi sosiaaliministerinä [[Kallion I hallitus|Kallion ensimmäisessä hallituksessa]] vuosina 1922–1924 ja apulaisopetusministerinä [[Ingmanin II hallitus|Ingmanin toisessa hallituksessa]] vuosina 1924–1925. Pääministerinä hän toimi [[Mantereen hallitus|Mantereen hallituksessa]] vuosina 1928–1929. 1930-luvulla hän toimi opetusministerinä [[Kivimäen hallitus|Kivimäen hallituksessa]] vuosina 1932–1936.  VuosinaHän 1918–1928 ja 1931–1933 häntoimi työskentelimyös myös [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen edistyspuolueen]] puoluetoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1918–1928 ja 1931–1933. Hän työskenteli [[Parlamenttienvälinen liitto|Parlamenttien välisen liiton]] Suomen ryhmän puheenjohtajana hänyli työskentelikaksi vuosikymmentä vuodesta 1920 aina kuolemaansavuoteen 1942 asti. <ref name=":0" />
 
Oskari Mantere oli 1920- ja 1930-luvulla yksi Suomen julkisen elämän näkyvimmistä henkilöistä ja johtavista koulumiehistä. Hän toimi monien koulukomiteoiden puheenjohtajana aktiivisesti koulun uudistamiseksi. Hänen teoksessaan ”Kohti yhtenäiskoulua” vuodelta 1932 on vaikutteita Ruotsin ja useiden Keski-Euroopan maiden kouluoloista.<ref name=":0" />
Rivi 58:
Niin sanottu [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalainen rintama]], johon kuului suuri osa poliittista oikeistoa, oli jo itsenäisyyden alkuvuosista asti vaatinut Helsingin yliopiston täydellistä suomalaistamista. [[Kivimäen hallitus]] nosti kysymyksen uudelleen esiin ja tunnusteli mahdollisuuksia joko siirtää koko [[ruotsinkielinen opetus Helsingin yliopistossa]] Turkuun [[Åbo Akademi]]in tai perustaa Helsinkiin uusi ruotsinkielinen yliopisto. Kun nämä yritykset eivät tuottaneet tulosta, hallitus yritti ajaa läpi kompromissiehdotuksen, jonka mukaan suomenkielisen opetuksen määrää yliopistossa kasvatettaisiin, mutta se pysyisi silti kaksikielisenä. Vuoden 1935 alussa kutsuttiin koolle [[Ylimääräiset valtiopäivät 1935|ylimääräiset valtiopäivät]] käsittelemään asiaa, mutta aitosuomalaiset aloittivat kiivaan jarrutustaistelun. Kun aitosuomalaisten edustajat olivat pitäneet eduskunnassa puheita yhtäjaksoisesti viisi vuorokautta, presidentti [[P. E. Svinhufvud]] hajotti valtiopäivät.
 
Epäonninen yliopistokysymys henkilöityi opetusministeri Mantereeseen ja laski tämän suosiota sekä poliittista vaikutusvaltaa. Kun Kivimäen hallitus kaatui lokakuussa 1936, Mantere ei enää päässyt ministeriksi [[A. K. Cajander]]in punamultahallitukseen. Hän luopui kansanedustajuudesta vuonna 1939 65-vuotiaana vuonna 1939, mutta jatkoi työtään Kouluhallituksen ylijohtajana kuolemaansa asti.
 
==Perhe==