Ero sivun ”Wilhelm Röntgen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
|||
Rivi 29:
| alaviitteet =
}}
'''Wilhelm Conrad
== Elämä ==
Rivi 61:
Lenardin tutkimusten innoittamana Röntgen kiinnostui aiheesta ja alkoi tutkia säteiden läpäisykykyä syksyllä 1895. Kuten muut fyysikot, Röntgen käytti varjostimena bariumplatinasyanidia. Varjostimella ei itsessään pitänyt olla vaikutusta itse kokeeseen, sillä se oli pienen matkan päässä putkesta, joka oli pimeässä huoneessa, ja se peitettiin mustalla pahvilla. Röntgen huomasi 8. marraskuuta 1895 tekemissään kokeissa, että varjostinaine [[fluoresenssi|fluoresoi]]. Röntgen ymmärsi, ettei ilmiöllä voinut olla tekemistä katodisäteiden kanssa ja varmistuttuaan siitä, että ilmiö on todellinen, hän aloitti systemaattisen tutkimuksen. Tutkimusten edetessä hän alkoi vähitellen uskoa, että kyseessä on valosta ja katodisäteistä poikkeava säteilyn laji.<ref name="kavanttisukupolvet 48">Kragh, s. 48.</ref> Lisäkokeet paljastivat, että Röntgenin löytämä ''X''-säteily tunkeutui paperin, puun, käden ja ohuen metallikalvon läpi. Säteily myös jätti jälkiä valokuvausfilmiin.<ref name="PRESS"/> Lääketieteilijät ymmärsivät heti Röntgenin keksinnön lääketieteellisen merkityksen, ja tie tutkimuksesta käytännön sovellutuksiin oli nopea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20091128055345/http://www.radiology-museum.be/Pdf/article_0006.pdf | Nimeke = Since 1895, the Orthopaedic Surgery Needs X-ray Imagery | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Radiology Museum | Viitattu = 28.8.2012 | Kieli = }}</ref>
Kaksi kuukautta myöhemmin, 5. tammikuuta 1896, itävaltalainen sanomalehti kertoi Röntgenin löytämästä uudenlaisesta [[säteily]]stä. Röntgenille myönnettiin lääketieteen kunniatohtorin arvo Würzburgin yliopistosta röntgensäteilyn
[[Pierre Curie]]n tavoin Röntgen kieltäytyi hakemasta keksinnölleen [[patentti]]a eettisiin syihin vedoten. Röntgen ei edes halunnut säteitä nimettävän hänen mukaansa; anglosaksisissa maissa säteitä kutsutaankin yhä nykyäänkin X-säteiksi (''X-ray'').<ref name="PRESS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1901/perspectives.html | Nimeke = A Helping Hand from the Media | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =nobelprize.org | Viitattu =27.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
| |||