Ero sivun ”DNS” versioiden välillä

Verkkotunnuksen osat erotetaan toisistaan pisteellä. Yleensä osat kirjoitetaan järjestyksessä spesifisemmästä laajempaan vasemmalta oikealle, eli juuresta katsottuna oikealta vasemmalle. Ensimmäisen tason domainverkkotunnus on [[Juurinimipalvelin|juuri]], joka on pelkkä piste. Juuresta seuraavan tason tunnuksia nimitetään ''ylätason verkkotunnuksiksi'' (''Top-Level Domain'' eli ''TLD''). Kaikki ylätason verkkotunnukset ovat säädeltyjä, ja lähes kaikilla ylätason verkkotunnuksilla on oma, erillinen rekisterinsä.

Ylätason verkkotunnuksia on kahta päätyyppiä, maatunnuksia (''Country Coded TLD'' eli ''ccTLD'') ja yleisluontoisia tunnuksia (''Generic TLD'' eli ''gTLD''). Esimerkiksi Suomessa käytettävä maatunnus on fi. Yleisluontoisia puolestaan ovat [[.com]], [[.org]] ja [[.net]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icann.org/tlds/ | Nimeke = ICANN Top-Level Domains }}</ref> Ylätason verkkotunnuksen haltija, Suomessa esimerkiksi Traficom, jakelee edelleen hallinnoimansa ylätason tunnuksen aliverkkotunnukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.traficom.fi/fi/viestinta/fi-verkkotunnukset/fi-verkkotunnushaku | Nimeke = Traficomin verkkotunnuspalvelu. }}</ref> Ylätason aliverkkojen kaksiosaisia tunnuksia – esimerkiksi wikipedia.org – kutsutaan domaineiksiverkkotunnuksiksi.

DomaininVerkkotunnuksen ylläpitäjä voi edelleen tehdä omalle domainilleenverkkotunnukselleen alidomainejaaliverkkotunnuksia. Tällainen on esimerkiksi dhcp.inet.fi, jonka alla olevat verkkotunnukset ovat samassa [[laajakaista]]verkossa olevien koneiden tunnuksia.

Verkkotunnuksia IP-osoitteisiin [[puhelinluettelo]]n tavoin liittävän nimipalvelun lisäksi on olemassa käänteisnimipalvelu, jonka avulla saadaan selville IP-osoitetta vastaava verkkotunnus. Käänteisosoitteiden juuri on in-addr.arpa. Osoitteet muistuttavat tavanomaisia domainejaverkkotunnuksia. Merkittävin ero on se, että niihin viitataan eri tietotyypillä kuin tavallisiin nimiin. KäänteisdomaininKäänteisverkkotunnuksen saa palveluntarjoajalta tai Internet-rekisteristä. Euroopan alueella Internet-rekisteri on [[RIPE]].

Autoritääriset nimipalvelimet vastaavat resolvereiden tekemiin kyselyihin. DomainnimenVerkkotunnuksen suhteen vähemmän merkitsevät nimipalvelimet kuten juurinimipalvelimet eivät tiedä lopullista vastausta, mutta tietävät millä nimipalvelimilla enemmän merkitsevä domainverkkotunnus sijaitsee. Tämä synnyttää rekursion.

Juuri- ja TLD-nimipalvelimia ylläpidetään ammattimaisesti ja ne on hajautettu [[Jokulähetys|Jokulähetys (anycast)]] -tekniikalla. Nimipalvelusisällön TLD-nimipalvelimet saavat domain rekisteristäverkkotunnusrekisteristä. Kolmannen tason domaineilleverkkotunnuksille, kuten example.com, auktoritatiiviset nimipalvelimet määrittelee domaininverkkotunnuksen rekisteröijä. Kolmannen tason autoritääriset nimipalvelimet voivat olla enemmän tai vähemmän ammatillisesti ylläpidettyjä.

Jokaisella domainillaverkkotunnuksella tulisi olla vähintään kaksi autoritääristä nimipalvelinosoitetta. Osoitteita voi olla enemmän kuin kaksi, ja niitä voi hajauttaa fyysisesti useisiin paikkoihin [[Jokulähetys|Jokulähetyksen]] tai [[kuormantasaaja]]n avulla. Yhden autoritäärisistä nimipalvelimista täytyy olla master, joka jakaa muille domainistaverkkotunnuksesta kopion. Kopioita vastaanottavien koneiden nimi on slave. DomainVerkkotunnuksen kopion siirtymistä masterilta slavelle kutsutaan nimellä zone transfer, joka on tavanomaisesti rajoitettu ainoastaan koneille, jotka ovat nimipalvelimen [[Tilaton pakettisuodatus|pääsylistalla]] tai pitävät hallussaan TSIG-avainta.

Nimipalvelun sisältötieto kulkee [[tietue]]iden välityksellä. Nimipalvelun kannalta domainverkkotunnus on tietue siinä missä nimi-ip-pari. Yleisimmin tarvittuja tietueita ovat:

| DomaininVerkkotunnuksen nimipalvelimet

| DomaininVerkkotunnuksen hallintatiedot

| Domainien uudelleenVerkkotunnusten nimeäminen uudelleen

Resolveri voi tehdä myös ANY-kyselyn, joka ei ole varsinaisesti tietue. Tehtäessä ANY-kysely vastaus sisältää kaikki tietueet jotka liittyvät nimeen. Vastaavasti autoritäärisille nimipalvelimille voidaan määritellä tähtitietue ''(wildcard)'', joka muuntaa domaininverkkotunnuksen määrittelemättömät nimet vastaukseksi joka tähtitietueeseen on määritelty. Kolmas yleisesti tiedossa oleva melkein{{selvennä|melkein tietue?}} tietue, on '''SPF''' ''(Sender Policy Framework)'' joka määritellään TXT-tietueen sisällöksi.