Ero sivun ”Kulaani” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Aasianvilliaasi#Kulaani |
siirretty sivulta aasianvilliaasi niine lähdepyyntöineen paitsi virheellinen lähteetön levinneisyystieto korjattu lähteellisellä Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kulaani
| status = {{Silmälläpidettävä}}
| iucn = 7951
| iucn_arvioija = Kaczensky, P., Lkhagvasuren, B., Pereladova, O., Hemami, M. & Bouskila, A.
| iucn_vuosi = 2015
| iucn_versio = 2015.4
| iucn_viitattu = 30.5.2016
| kuva = 3 khulan am Wasser Abend.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| luokka = [[Nisäkkäät]] Mammalia
| lahko = [[Kavioeläimet]] Perissodactyla
| heimo = [[Hevoseläimet]] Equidae
| suku = ''[[Equus]]''
| laji = [[Aasianvilliaasi]] ''hemionus''
| alalaji = ''hemionus''
| kolmiosainen = Equus hemionus hemionus
| kolmiosainen_auktori = [[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1775
| jako =
| jaot =
| wikispecies = Equus hemionus hemionus
| commonscat = Equus hemionus hemionus
| levinneisyyskartta =
| levinneisyys_teksti =
}}
'''Kulaani''' (''Equus hemionus hemionus'') on [[aasianvilliaasi]]n nimialalaji.
== Ulkonäkö ja koko ==
Kulaani on hieman [[Onageri (eläin)|onageria]] (''E. h. onager'') isompi ja tummempi. Ja kuten useimmilla aasianvilliaaseilla, tälläkään ei ollut poikkiristiä lapojen kohdalla. Väriltään kulaani on keltaharmaa ja selän kuvio on vain heikosti havaittavissa.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}}
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Kulaania tavataan [[Mongolia]]ssa ja [[Kiina]]ssa. Yhteensä niiden lukumääräksi arvoidaan 23 000, ja vaikka lajin populaatiot ovat vakaat, [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN]] luokittelee sen [[Silmälläpidettävä laji|silmälläpidettäväksi lajiksi]].<ref name="IUCN"/>
== Ravinto ja elintavat ==
Kulaanin elintavoista tiedetään suhteellisen paljon niiltä ajoilta kun se oli vielä yleinen. Kulaani ei koskaan vietä koko vuotta samoilla alueilla. Sääolosuhteet ja ruoan loppuminen pakottavat lauman vaeltamaan ruoan perässä. Pienemmät perhekunnat yhdistyvät talven kynnyksellä ja vaeltavat jopa tuhatpäisinä laumoina etsimään parempia laidunmaita. Eläimet pysyttelevät koko talven isoissa laumoissa ja lumen sulaessa ne vaeltavat takaisin kesälaitumilleen. Suurimmat vaellukset ovat syksyllä, jolloin kevään varsat jaksavat jo pysyä isompien mukana nopeassa vauhdissa. Syyskuun lopulla sukukypsyyden saavuttaneet orivarsat lähtevät, tai pakotetaan lähtemään, laumasta ja lähtevät yksikseen vuoristoseuduille etsimään omaa laumaa.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}}
Nuori ori voi seisoa vuoren rinteellä pitkäänkin haistelemassa ilmaa ja etsien sopivaa laumaa, ja jos tällainen löytyy, hyökkää nuori ori lauman johtajana toimivan oriin kimppuun. Vanhempi ori tuntee kuitenkin nuorten tavat ja nujertaa kilpailijansa yleensä helposti. Tappelut ovat kuitenkin kiivaita, ja usein aaseista irtoaa nahanpalasia tai niiden häntä katkeaa. Joskus nuori ori onnistuu syrjäyttämään vanhemman ja ottaa lauman haltuunsa.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}}
Yhden oriin tammamäärä vaihtelee paikan ja tilaisuuksien mukaan tavallisesti kolmesta kahteenkymmeneen, mutta on nähty myös yli 50 yksilön laumoja.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}} Joskus saattaa kesälläkin liittyä yhteen pienempiä laumoja, jolloin samassa laumassa saattaa olla useita satoja kulaaneita. Lopulta laumat taas eroavat ja jokaista laumaa johtaa yksi ehdottoman itsevaltias ori. Tammat hakeutuvat vahvan ja itsevarman orin ympärille, jotta jälkikasvu saisi mahdollisimman vahvat geenit.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}}
Kulaanit saattavat elää samassa laumassa myös muiden eläinlajien kanssa. Kerrotaan niitä joskus nähdyn korkealla vuoristoissa villilampaiden, tiibetingasellien ja villien nautojen seurassa samaan tapaan kuin seeprat ja antiloopit laiduntavat Afrikassa yhdessä.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}} Alatasangoilla kulaanit ovat yhdessä saiga-antilooppien kanssa.{{Lähde|23. joulukuuta 2014}} Tällaiset yhteiset laumat lisäävät eläinten turvallisuutta, koska laumassa on silloin enemmän valppaita silmäpareja tarkkailemassa vihollisia. Kaikille myös riittää ruokaa, koska hevosensukuiset eläimet syövät erilaista heinää kuin märehtijät.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Hevoseläimet]]
| |||