Ero sivun ”Asevelvollisuus Suomessa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Tarkentaminen
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh, wl
Rivi 2:
{{Uutta tutkimusta}}
[[Tiedosto:Suomalainen sotilasvala.jpg|thumb|Suomalaisia [[Varusmiespalvelus Suomessa|varusmiehiä]] antamassa [[sotilasvala]]ansa.]]
'''Asevelvollisuus Suomessa''' on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. [[Asevelvollisuus|Asevelvollisuuden]] merkittävin käytännön velvoite on [[Varusmiespalvelus Suomessa|varusmiespalveluksen]] tai [[Siviilipalvelus Suomessa|siviilipalveluksen]] suorittaminen. Asevelvollisuudesta määräävätmäärittävät asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kyseessä on osa [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] 127 §:ssa säädettyä [[Maanpuolustusvelvollisuus|maanpuolustusvelvollisuutta]], joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia.<ref name="asevelvollisuuslaki"/>{{rp|§ 1}} Asepalvelukseen ei kutsuta niitä, joilla on ahvenanmaalaisen kotipaikkaoikeus tietystä iästä alkaen. He voisivat palvella siviilipalveluksessa Ahvenanmaan maakunnan pelastustoimessa, mikäli heidät kutsuttaisiin palvelukseen. Myös se, jolla ei ole ahvenanmaalaisen oikeuksin velvollisuutta osallistua asepalvelukseen, voi suorittaa asepalveluksen manner-Suomessa vapaaehtoisesti. Tämä toteutuu yleensä ruotsinkielisessä joukko-osastossa [[Nylands Brigad]]issa.
 
 
Asevelvollisuus kestää sotilasarvosta riippumatta 60-vuotiaaksi. ReservissäHenkilön henkilönpitäminen oleminen[[Sotilasreservi|reservissä]] kestääriippuu sotilasarvosta riippuen,: miehistön jäsenilläjäsen viisikymmentäon reservissä 50-vuotiaaksi, upseereillaupseerit ja aliupseereilla reservi kestää kuusikymmentäaliupseerit 60-vuotiaaksi. Reservin jälkeen siirrytään varareserviin, mikä loppuu 60-vuotiaana<ref>https://puolustusvoimat.fi/suomalainen-asevelvollisuusjarjestelma</ref>
 
Jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään [[Kutsunnat|kutsuntoihin]]. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmiesVarusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen aloittamisajankohdan muutosta voi hakea kutsunnassa henkilökohtaisten syiden vuoksi aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää 28 vuotta. Aloittamisajankohdan muutostalykkäämistä ei tämän jälkeen myönnetä, ja asevelvollisen on aloitettava palvelus, ellei häntä vapauteta siitä. Velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy sen vuoden lopussa jolloin henkilö täyttää 30 vuotta.<ref name="asevelvollisuuslaki">{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Asevelvollisuuslaki 28.12.2007|Ajankohta=|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438|Julkaisija=Finlex|Luettu=}}</ref>
 
Vastuu varusmiespalveluksen järjestämisestä on [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimilla]], jonka [[Sotilasreservi|reserviin]] miehiä asevelvollisuuden avulla koulutetaan. Vuonna 2015 oli tavoitteena kouluttaa 21&nbsp;000 varusmiestä ja kertausharjoituksissa 18&nbsp;000 reserviläistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/cdf5e500480b411596fdf6134f56479c/HESTRA_Esite_FIN.pdf?MOD=AJPERES|nimeke = Puolustusvoimien henkilöstöstrategia|julkaisu = |julkaisija = Puolustusvoimat|viitattu = 20.4.2015}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Vuonna 2018 vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki 1&nbsp;516 naista.<ref>[http://varusmies.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1950813/yli-1500-naista-haki-vapaaehtoiseen-asepalvelukseen Yli 1&nbsp;5500 naista haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen] Varusmies.fi 5.3.2018.</ref>
Rivi 13:
Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on [[Työ- ja elinkeinoministeriö|Työ- ja elinkeinoministeriöllä]]. Vuosittain hakeutuu siviilipalvelukseen noin 2&nbsp;600 henkilöä.{{Lähde|Tiedot eivät sisälly merkittyyn lähteeseen, sama teksti arkiston eri vuosina.}}<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta |Ajankohta=12.4.2006 |Osoite= https://web.archive.org/web/20070607171303/http://www.ihmisoikeudet.net/Meillajamuualla/mejamuut_1_14_a.html|Julkaisija=Ihmisoikeudet.net|Luettu=}} (Archive.org, arkistoitu 7.6.2007)</ref>
 
Vuosittain kieltäytyy asevelvollisuuspalveluksesta kokonaan asevelvollisuuspalveluksesta noin 70–80 miestä. Heitä kutsutaan [[Totaalikieltäytyminen Suomessa|totaalikieltäytyjiksi]], joiden palvelusvelvollisuus katsotaan suoritetuksi, kun totaalikieltäytymisestä määrätty [[valvontarangaistus]] (ns. pantarangaistus) tai ehdoton vankeusrangaistus on suoritettu.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=Rikosseuraamusvirasto|Nimeke= Siviilipalveluksesta/asevelvollisuudesta annetun lain nojalla tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano(22/011/2006)|Ajankohta=25.9.2006|Osoite=http://www.rikosseuraamus.fi/6361.htm|Luettu=18.5.2007}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Valvontarangaistus on ollut yleisin tapa, jolla totaalikieltäytyjät suorittavat tuomionsa 2012 lähtien jolloin se tuli mahdolliseksi.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Alentola, Anni|Nimeke= Totaalikieltäytyjä sai valvontapannan nilkkaansa |Julkaisu=Iltalehti|Ajankohta=8.5.2014|Osoite= http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014050818250582_uu.shtml |Viitattu=26.8.2015}}</ref> [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaalaiset]] miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.
 
==Historia==