Versio 4. kesäkuuta 2019 kello 16.48 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta p w-oikaisu ← Vanhempi muutos		Versio 22. tammikuuta 2020 kello 16.38 muokkaa kumoa 131.228.2.20 (keskustelu) -w Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Korjattava/Suomi}} [[~~Kuva~~Tiedosto:The Crazy Monday - church register from Os parish.jpg\|~~thumb\|200px~~pienoiskuva\|Kirkonkirja]] '''Kirkonkirjat''' ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo [[seurakunta\|seurakunnan]] jäsenistä ja sen alueen [[kirkollinen toimitus\|kirkollisista toimituksista]]. Ne ovat monissa maissa [[väestötietojärjestelmä]]n ydin. Suomessa tällaisessa asemassa ovat [[Suomen evankelisluterilainen kirkko\|evankelisluterilaisen]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko\|ortodoksinen]] kirkon kirkonkirjat, sillä nämä kirkkokunnat ovat vanhastaan hoitaneet väestörekisterin ylläpidon omien jäsentensä osalta. Kirkonkirjoja ovat muun muassa luettelot seurakunnan jäsenistä, kastetuista, rippikoulun käyneistä, vihityistä ja kuolleista. Katolinen kirkko määräsi ~~[[1200-luku\|~~1200-luvulla]], että jokaisen tuli käydä ripillä kerran vuodessa. Ruotsissa säilyi [[uskonpuhdistus\|uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin tapa kerran vuodessa kokoontua toistamaan [[Isä meidän -rukous]] ja osallistua [[ehtoollinen\|ehtoolliselle]]. Ripittäytymisestä pidettiin kirjaa. [[Vuoden 1686 kirkkolaki]] määräsi, että [[rippikirja]]t, historiakirjat (eli syntyneet, kuolleet ja vihityt) ja muuttaneiden luettelot on pidettävä ajan tasalla jokaisessa Ruotsin (mukaan lukien siihen silloin kuuluneen Suomen) [[seurakunta\|seurakunnassa]]. Kirkonkirjoja oli alettu pitää useilla paikkakunnilla jo aiemmin. ~~[[1800-luku\|~~1800-luvulla]] rippikirjoihin lisättiin huomautussarake, johon pappi saattoi kirjoittaa henkilökohtaisia muistiinpanoja kustakin seurakuntalaisesta. 1900-luvulla rippikirjoihin kirjattiin myös asukkaiden kirjoitustaito ja koulusivistys sekä muun muassa [[rokotus\|rokotukset]]. Kirkonkirjoja voidaan käyttää hyväksi muun muassa [[sukututkimus\|sukututkimuksissa]]. Niissä mainitut kylännimet eivät enää ole läheskään sellaisinaan voimassa, sillä kyliä on saattanut kadota kartalta, nimet ovat voineet muuttua toisiksi tai kirjoitusasu vaihtua huomattavastikin. Niiden merkitys on siis pääasiassa historiallinen kunkin alueen nykyisen nimistön kannalta. Vuodesta 2011 alkaen [[kirkkohallitus]] on suositellut, että yksityisyyden suojan vuoksi alle satavuotiaisiin kirkonkirjoihin ei enää suoraan pääsisi käsiksi. Tietoja saa kuitenkin tilaamalla.<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko =Kirkkohallitus: Vain yli satavuotiaat kirkonkirjat nähtäville \| Julkaisu =Helsingin Sanomat\| Ajankohta = 29.3.2011 \| Sivut =A5}}</ref>

Ero sivun ”Kirkonkirja” versioiden välillä