Wikipedia

Ero sivun ”Laukon Kurki-suku” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p Botti korvasi luokan Suomen aateli luokalla Luokka:Suomalaiset aatelissuvut
kh
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Kurck-suvun vaakuna.jpg|thumbpienoiskuva|Kurck-suvun vaakuna]]
[[FileTiedosto:GabrielKurck.jpg|thumbpienoiskuva|Gabriel Kurck]]
 
'''Kurki-suku''' (myös ''Kurck'', ''Korke'', ''Kurk'') on useita historian merkkihenkilöitä tuottanut suomalainen aatelissuku, joka tunnetaan 1300-luvun lopulta alkaen. Keskiaikainen Kurki-suku sammui miespuolella 1522, ja Elin Kurjesta jatkunut haara 1937.
 
Kurki-suku (1570-luvulta lähtien nimeltään Kurck) hallitsiomisti [[Laukon kartano]]a ainakin 1400-luvulta vuoteen 1817.
 
Suvun erään jäsenen sinettikuviossa jo 1400-luvun alkuvaiheilta on kurjen kuva.
Rivi 11:
 
==Laukon alkuperäissuku / Niemenpään suku==
Kansantarinoiden mukaan vanhimman Kurki-suvun kantaisiin kuului [[1200-luku|1200-luvun]] [[pirkkalaiset|pirkkalaispäällikkö]] [[Matti Kurki]], joka olisi saanut Laukon haltuunsa urotöistään. Tarinoiden paikannus sinänsä täsmää, sillä Laukon kartanon maat kuuluivat muinaiseen Pirkkalaan, joka on myös Matti Kurki -tarinoiden vahvinta esiintymisaluetta. Yhteyttä on kuitenkin pidettävä kyseenalaisena, koska Matti Kurjen ja ensimmäisen asiakirjoihin merkityn Kurjen (Jaakko, Jaakob, tai Jeppe Kurki, 1300-luvun loppu), [[Kanta-Häme]]essa sijainneen [[Harvialan kartano|Niemenpään kartanon]] omistajan ja Suomen alilaamannin, välissä on kokonainen vuosisata, paikkakunta ja maakunta ovat erilliset, eikä Kurki-nimi liene ollut harvinainen. Lisäksi Matti Kurki saattaa olla täysin [[kuvitteellinen hahmo]].
Keskiajalla, ennen 1500-luvun kirkkoreduktiota, kuninkaat harvoin antoivat maata perinnöllisinä lahjoituksina muuten kuin kirkolle. Lahjoitukset eli donaatiot yleistyivät vasta 1500-luvulla. Kansantarun tämä yksityiskohta lienee siis myöhäinen, tai sitten se viittaa Laukolle myönnettyyn rälssiin.
Rivi 28:
==Aatelinen, sittemmin vapaaherrallinen ja kreivillinen Kurck-suku==
 
Piispa Arvid Kurjen sisaresta Elinista, eli keskiaikaisten Kurkien perijättärestä, polveutuu seuraava mieslinjainen suku, joka ei kuitenkaan enää käyttänyt nimeä Kurki. Elin Kurjen aviomies [[Knut Eriksson Kurki|Knut Eriksson]] kohosi koko valtakunnassa hyvin merkittävään asemaan. Mitään Kurki- tai Kurck-nimien muunnosta hän ei käyttänyt nimensä yhteydessä. Lisänimeä ei käyttänyt myöskään hänen poikansa [[Jöns Knutsson Kurki|Jöns Knutsson]]. Myöhemmin tunnetuksi tulleen [[Kurck]]-nimen otti käyttöön vasta Knut Erikssonin pojan poika Axel 1570–80-luvuilla. Silloin nimi oli vielä muodoissa Kurcki, Kurkij ja Kurk. Vaikka lukuisissa sukututkimuksissa toistetaan Knut Erikssonin polveutuvan ruotsalaisesta Erik Axelsson (Kurck) till Näsin suvusta, käsitykselle ei ole mm. Hans Gillingstamin mukaan perusteita. Kurck-nimi ei edes esiinny asiakirjoissa ennen 1500-luvun loppupuolta.
 
Rouva Elinin, jonka vanhemmat olivat olleet Klas Jeppesson Kurki ja vanhempaa Stenbock-sukua ollut Elin Jönsdotter, poika oli valtaneuvos Jöns Knutsson (1503 – n. 1577). Jöns Knutssonin isä [[Knut Eriksson]] (kuoli 1539), joka siis tuli ”[[kotivävy]]ksi” Laukon kartanoon, oli valtaneuvos ja vuodesta 1511 Pohjois-Suomen laamanni, ja lienee ainakin isänsä puolelta ollut ruotsalaista aatelia. Jöns Knutssonista tuli isänsä jälkeen laamanni. Suku jatkuu hänen Ingeborg Tottin kanssa solmimansa toisen avioliiton pojasta:
 
* Knut Jönsson (kuoli 1598) oli suomen aatelislippueessa ratsumestarina. Hänen vaimonsa oli Birgitta Pedersdotter Gylta, joka peri Södermanlannin Näshultasta Hedensön kartanon, josta tuli Kurck-suvun tukikohta Tukholman lähistöllä.
* Eversti [[Axel Kurck]] [[1555]]–[[1630]]1555–1630 oli sotilas, josta [[nuijasota| nuijamiehet]] halusivat tuloksetta tehdä päällikkönsä. Myöhemmin Suomen ylipäällikkö.
* [[Valtaneuvos]] [[Jöns Kurck]] (1590–1652) korotettiin vapaaherraksi ja hänestä alkoi vapaaherran arvoon oikeutettu Kurck-suku, joka piti Laukkoa hallussaan vielä runsaat sata vuotta, mutta asettui vähitellen Ruotsin puolelle, jossa he olivat ylhäisaatelia ja usein valtakunnan tärkeiden virkamiesten joukossa.
* [[Knut Kurck]] (1622–1690) toimi Ruotsin valtaneuvoksena ja Svean hovioikeuden presidenttinä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukon_Kurki-suku”