Ero sivun ”Tamminiemi” versioiden välillä

[[Juho Kusti Paasikivi|J. K. Paasikivi]] viihtyi sen sijaan paremmin [[Presidentinlinna]]ssa ja luovutti Tamminiemen – taloa koskeneen lahjoituskirjan vastaisesti ja [[Amos Anderson|Amos]] [[Amos Anderson|Andersonin]] harmiksi – puolisonsa [[Alli Paasikivi|Alli Paasikiven]] sukulaisten käyttöön.<ref> Jouslehto − Okker 2000, s. 7.</ref> [[Urho Kekkonen]], jota miellyttivät Presidentinlinnaa vaatimattomampi edustusasunto ja sen ympäristön tarjoamat hyvät ulkoilumahdollisuudet, muutti mielellään Tamminiemeen ja rakennutti sinne [[Sauna|hirsisaunan]]. Talo peruskorjattiin, ja [[Sylvi Kekkonen]] sisusti sitä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tamminiemen kirjastossa on kahden kirjailijan ja intohimoisen lukijan jäljiltä yli kolmetuhatta teosta. Yksityiselämänsä ohella Urho Kekkonen keskitti presidentintoimen hoidon Tamminiemeen niin täydellisesti, että hän kävi Presidentinlinnassa yleensä vain kerran viikossa, perjantaisin. Myös presidentin äiti Emilia Kekkonen asui viimeiset aikansa Tamminiemessä.<ref> Jouslehto − Okker 2000, s. 8.</ref> Yleisesti Tamminiemeä pidettiin presidentin virka-asunnoksi epäkäytännöllisenä, koska siellä ei ollut riittävästi tiloja presidentin adjutanteille, turvamiehille ja muulle henkilökunnalle. Myös perheasuntona se on hankala, koska edustustilaa on runsaasti, mutta muita tiloja melko niukasti. Nämä seikat johtivat osaltaan siihen, että tasavallan presidentille rakennettiin lähietäisyydelle sittemmin uusi virka-asunto [[Mäntyniemi]].<ref> Jouslehto – Okker 2000, s. 9–10.</ref>