Ero sivun ”Rooman valtakunnan kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehneet 188.238.236.14 ja 188.238.129.246) ja palautettiin versio 17752636, jonka on tehnyt Jni
kh
Rivi 4:
 
==Uskonto==
[[Tiedosto:Rome_Pantheon.jpg|thumbpienoiskuva|Rooman [[Pantheon (Rooma)|Pantheonissa]] nähdään monia roomalaisen [[arkkitehtuuri]]n ominaispiirteitä. Rakennus on ulkoa melko koruton lukuun ottamatta päätyä, jossa ilmoitetaan [[Marcus Agrippa]]n rakennuttaneen sen. Taustalla näkyy kupoli, jota ei esiinny [[antiikin Kreikka|kreikkalaisissa]] temppeleissä.]]
Roomalaisten valtauskonto muuttui historian kuluessa animistisesta luonnonuskonnosta polyteistiseen kreikkalaisvaikutteiseen valtionuskontoon ja edelleen erilaisten itämaisten mysteerikulttivaikutteiden kautta kristinuskoon. Valtakunnan laajuus varmisti sen, että sen sisään mahtui varsin erilaisia uskonnollisia näkemyksiä.
 
''Katso myös: [[roomalainen mytologia]], [[mithralaisuus]] ja [[kristinusko]]''
 
==Kieliolot==
 
Rooman kaupunkivaltion alkuperäinen kieli oli [[latina]]. Rooman laajetessa latina vähitellen syrjäytti paikalliset kielet imperiumin länsiosissa. Kuitenkin jotkut niistäkin säilyivät käytössä, sillä ainakin vielä 200-luvulla esimerkiksi gallia voitiin käyttää virallisissa yhteyksissä. Itäosissa ja Afrikassa paikalliset kielet pitivät paremmin pintansa. Latina oli myös pääasiallinen hallintokieli, mutta [[muinaiskreikka|kreikan]] asema vahvistui jatkuvasti. Roomalainen eliitti oli käytännössä kaksikielistä ja kirjallisuus kirjoitettiin usein nimenomaan kreikaksi. Myös [[Julius Caesar]] lienee virkkonut monet kuuluisista lentävistä lauseistaan alun perin kreikaksi, latinaksi ne käännettiin vasta [[keskiaika|keskiajalla]].
 
''Katso myös: [[latina]] ja [[muinaiskreikka]]''
 
==Taide==
{{Pääartikkeli|[[Rooman valtakunnan taide]]}}
[[Tiedosto:Pont du gard.jpg|thumbpienoiskuva|[[Pont du Gard]], osa roomalaista vesijohtoa Ranskassa.]]
[[Tiedosto:Hw-pompey.jpg|thumbpienoiskuva|upright|[[Pompeius]]. Tasavallan aikaista ilmeikästä kuvanveistoa.]]
Kaikista aloista juuri [[taide|taiteessa]] näkyivät kreikkalaisvaikutteet selvimmin. Maalaustaiteessa ja kuvanveistossa jäljiteltiin surutta kreikkalaista tyyliä. Roomalaiset esimerkiksi mieluusti tekivät kreikkalaisista pronssipatsaista marmorikopioita, ja monet kreikkalaiset patsaat ovatkin säilyneet vain näinä kopioina. Rooman tasavallan aikaiset roomalaisten merkkihenkilöiden veistokset ovat usein hämmästyttävän realistisia ja inhimillisiä. Keisariajalla kuvaustapa muuttui propagandistisempaan suuntaan, mikä näkyy jo [[Augustus|Augustuksen]] kuvapropagandassa.
 
Rivi 52 ⟶ 47:
 
==Tavat==
 
Antiikki käsitetään helposti läheisemmäksi kuin se olikaan. Monien säilyneiden kulttuurivaikutteiden johdosta roomalaisesta elämänmenosta on helppo löytää samaistumiskohteita. Antiikin maailma oli kuitenkin kovin toisenlainen kuin nykyään. Elämän rytmi, hajut, maut, moraali ja maailmankuva olivat erilaisia. Esimerkiksi [[kuolema]]n jokapäiväisyys teki ihmishengestä usein lähes arvottoman.
 
''Katso myös: [[roomalaiset nimet]]''
 
===Roomalaiset arvot, perhe ja kasvatus===
Rivi 68 ⟶ 60:
 
===Käyttö- ja ylellisyysesineet===
[[Tiedosto:Toga Illustration-2.svg|thumbpienoiskuva|upright|Togaan pukeutunut roomalainen mies]]
Roomalaisesta vaatetuksesta tunnetaan yleisimmin [[tooga|toga]] ja [[tunika]]. Toga oli miesten muodollinen asu, jota käytettiin juhlatilaisuuksissa ja virallisissa yhteyksissä. Se oli tehty villasta, se oli vaikea pukea ja ilmeisesti kuuma. Miesten arkivaate oli tunika. Lisäksi voitiin käyttää esimerkiksi viittaa. Nuoret naiset käyttivät tunikaa. Naimisiinmenon jälkeen he siirtyivät pidempään [[stola]]an.
 
Rivi 90 ⟶ 82:
Roomalainen kirjallisuus säilyi nykypäivään ennen muuta keskiaikaisen kopiointitradition myötä. Vaikka kristilliset kopioijat, esimerkiksi munkit, suhtautuivatkin epäillen pakanallisiin kirjoittajiin, muodostuivat tästä huolimatta muun muassa [[Cicero]] ja [[Julius Caesar|Caesar]] merkittäviksi.
 
Suomeen roomalainen kulttuuri – latinan kielen osalta – tuli noin [[1200-luku|1200-luvulla]] [[Ruotsi|ruotsalaisten]] välityksellä (katso [[Ruotsin vallan aika Suomessa]]). Taiteessa roomalainen vaikutus näkyy klassisissa tyyleissä ja esimerkiksi [[renessanssi]]n maalauksissa. Eräs ehkä liiaksi yksinkertaistava näkemys on nähdä länsimainen taide sarjana roomalaisen estetiikan uudelleentulkintoja: sarjana klassisia, klassisoivia ja uusklassisia kausia.
 
==Katso myös==