Ero sivun ”Irlannin vapaussota” versioiden välillä

[[Iiriläiset|Irlantilaiset]] nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi [[Pääsiäiskapina]]. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa [[Sinn Féin]], äärinationalistien puolue, nappasisai suuren murskavoitonvoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet [[Lontoo]]seen [[Westminster]]in parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, [[Dáil Éireann]]in, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.<ref>[http://www.irfinsoc.com/sisin/irltieto/IRL001f.pdf Irlannin historiaa lyhyesti] Irish-Finnish Society ry.</ref>

Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRA:nIrlannin tasavaltalaisarmeijan joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaneiden brittipoliisien kimppuun [[Tipperary]]n kreivikunnassa.

Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa eijoutui siviilejäuhreiksi säästeltymyös paljon siviilejä. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.

21. marraskuuta 1920 tunnetaan [[Verisunnuntai]]na. Silloin kapinalliset surmasivat 14 ja haavoittivat viittä brittiupseeria ja poliisia. Viikkoa myöhemmin IRA:nIrlannin tasavaltalaisarmeijan [[Cork]]in yksikkö surmasi 18 brittiä. Tämä sai britit laajentamaan sotalakialuetta läntisiin kreivikuntiin.