Ero sivun ”Oppiminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Oppimisen edellytykset: clean up, typos fixed: itseas → itse as using AWB |
w |
||
Rivi 1:
'''Oppiminen''' on tietojen, taitojen tai tapojen omaksumista. Oppiminen voi tapahtua joko opiskelemalla, opettelemalla tai [[Harjoittelu|harjoittelemalla]], tai kokemuksen, esimerkin tai ympäristön vaikutuksen kautta.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|oppia}}</ref>
[[Behaviorismi|Behavioristisesti]] käsitettynä oppiminen tarkoittaa käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät pääasiassa olion ja ympäristön vuorovaikutuksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hirsjärvi, Sirkka | Nimeke = Kasvatustieteen käsitteistö | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 136| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06754-0 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
Rivi 46:
Leikki-iässä lapsen kyky oppia vieraiden kielten äänteitä alkaa jo heikentyä.<ref>Huotilainen 2019, s. 184.</ref> Aivotutkimuksen kannalta paras aloitusikä vieraan kielen opettelulle on noin kolme vuotta, sillä siinä iässä lapsen äännekartta ja koko kielen havaitsemisen järjestelmä ovat vielä erittäin muovautuvaisia.<ref>Huotilainen 2019, s. 242.</ref> Ennen kolmen vuoden ikää opitut kielet aktivoivat aivoissa eri alueita kuin myöhemmällä iällä opitut kielet, ja tällaisten kielten käyttö on sujuvaa ja vaivatonta.<ref>Huotilainen 2019, s. 248–249.</ref> Jos lapsi ei ennen kymmenen vuoden ikää edes kuule mitään muuta kieltä kuin äidinkieltään, hänellä voi olla suuria vaikeuksia oppia myöhemmin lausumaan ja ymmärtämään vierasta kieltä.<ref>Huotilainen 2019, s. 249.</ref> Erityisen tehokas tapa oppia uusi kieli lapsuusiässä on laulamisen kautta.<ref>Huotilainen 2019, s. 244.</ref>
[[Lukeminen|Lukemaan]] oppiminen on lapselle pitkä ja vaativa prosessi, sillä lukeminen ei ole aivoille luonnollista. Lukeminen on oppimisen perustaito, joten sen opettamiseen lapselle käytetään paljon aikaa ja vaivaa. Kirjainsymbolit lapsi voi oppia jo parivuotiaana. [[Esikoulu]]n aloittava lapsi osaa usein tunnistaa oman nimensä kirjoitettuna ja joskus osaa jo kirjoittaakin sen. Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen tehostaa kirjainten oppimista näppäimistöllä kirjoittamiseen verrattuna. Lapsi oppii lukemisen salaisuuden usein oivalluksena, joka tuo hänelle paljon iloa. Tämän oivalluksen jälkeenkin sujuvan lukutaidon lapsi saavuttaa vasta
===Kouluiässä===
| |||