Ero sivun ”Täyskierto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Johdantoa muokattu ja linkkejä lisätty #tiedewiki #tieteidenyö |
Lisäyksiä ja tarkennuksia. |
||
Rivi 1:
'''Täyskierto''' tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan. Järvet voidaan luokitella täyskiertojen lukumäärän perusteella: muun muassa amiktinen, dimiktinen, polymiktinen ja meromiktinen. Suomessa, lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, järvissä tapahtuu kaksi täyskiertoa eli järvet ovat dimiktisiä <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Leppäranta, Matti, Juhani Virta ja Timo Huttula|Nimeke=Hydrologian perusteet|Vuosi=2017|Sivu=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/241220/Hydrologian%20perusteet.pdf?sequence=12|Julkaisija=Helsingin yliopisto}}</ref>.
=== Täyskierto Suomen järvissä ===
Makea vesi on tiheimmillään eli painavinta noin 4[[Celsiusaste|°C]] lämpötilassa. ''Keväällä'' veden pintakerrosten lämmetessä, lämpimämpi ja tiheämpi vesi painuu pinnalta pohjalle ja aiheuttaa vesirungon pystysuuntaisen sekoittumisen, täyskierron <ref name=":0" />. Pinnalta siirtyy pohjalle hapekasta vettä ja samalla pohjasta nousee ravinteita pinnalle.
''Kesällä'' pintavesien lämmetessä edelleen, vesi alkaa kerrostua eli täyskierto pysähtyy. Yli 4[[Celsiusaste|°C]] lämpötilassa vesi on jälleen kevyempää, eikä enää painu pohjalle vaan pysyy pinnalla ja lämpenee edelleen. Näin muodostuu järvien [[kesäkerrostuneisuus]] <ref name=":0" />. Mitä lämpimämmäksi päällysvesi lämpenee kesän aikana, sitä vahvempi kerrostuneisuus on, eikä pystysuuntaista sekoittumista pääse tapahtumaan. Tuuli voi sekoittaa järviä 5–20 metrin syvyyteen asti.<ref name=":0" /> Lämmintä päällysvettä ja viileämpää alusvetta erottaa niin sanottu [[harppauskerros]], jossa lämpötilan muutos pintaan nähden voi olla 10 astetta.<ref name="peda">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Täyskierto| Osoite = http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/lievestuortebg?m=content&a_id=16| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Peda.net| Viitattu = 2.12.2007| Kieli = }}</ref>
''Syksyllä'' päällysvesi jäähtyy ja tihentyessään painuu pohjaan ja aiheuttaa täyskierron. Vesirungon sekoittuessa, hapekasta vettä pääsee jälleen alusveteen ja alusvedestä ravinteita päällysveteen. Täyskierron jälkeen lämpötila on sama koko vesirungossa.
''Talvella'' vesi jäähtyy edelleen. Alle 4[[Celsiusaste|°C]] lämpötilassa vesi on jälleen kevyempää, eikä enää painu pohjalle vaan pysyy pinnalla ja jäähtyy edelleen. Muodostuu [[talvikerrostuneisuus]], jossa päällysvesi on kylmempää kuin alusvesi.<ref name="peda" /><ref name=":0" /> Päällysveden jäähtymisen jatkuessa pintaveden lämpötila laskee jäätymispisteeseen ja pinnalle muodostuu [[Jää|jääpeite]].
== Lähteet ==
| |||