Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Ei ole varmaa, että '''suomalaisten tarujen lappalaisilla''' olisi viitattu aina nimenomaan [[saamelaiset|saamelaisten]] esi-isiin. Sana [[Lappi]] saattoi vanhastaan tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa ja lappalaiset ketä hyvänsä, jotka siellä asustivat. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappee''ksi. Syrjäinen Lappi oli ehkä keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä osia Lappia, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan. Lappalainen tarkoitti näiden alueiden kaskeajaa. Vielä nykyisinkin Venäjän Karjalassa jotkin ryhmät, kuten [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoisempana asuvia lappalaisiksi, vaikka nämä eivät olekaan saamelaisia.
Suomalaisessa tarustossa lappalaiset ovat olleet monien alueiden [[myyttiset alkuasuttajat|aikaisempia asuttajia]] samaan tapaan kuin [[hiisi|hiidet]], [[jättiläinen|jättiläiset]] ja [[jatuli]]t. Lappalaisten ja taruolentojen on oletettu paenneen sisämaahan ja korpiin leviävän suomalaisasutuksen tieltä yhä syrjäisemmille alueille. Toisaalta pieniksi arveltuja lappalaisia on katsottu edeltäneen isokokoisten jatuleiden kansan. Kertomuksia jättikokoisista alkuasuttajista tiedetään myös saamelaisilta, skandinaaveilta ja muiltakin.
11 795

muokkausta