Ero sivun ”Valtakunnansovittelija” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
sovittelujärjestelmän uudistaminen
Rivi 13:
Valtakunnansovittelijan nimittää tehtäväänsä [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]] neljäksi vuodeksi kerrallaan. Viran kelpoisuusvaatimuksena on [[ylempi korkeakoulututkinto]] ja hyvä [[työlainsäädäntö|työlainsäädännön]] ja työmarkkinoiden toiminnan tuntemus. Valtakunnansovittelijan toimiston muut työntekijät ottaa tehtäviinsä valtakunnansovittelija. Kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittavat sovittelijat määrää tehtäviinsä valtioneuvosto valtakunnansovittelijan esityksestä. Sovittelulautakunnan asettaa ja sen jäsenet määrää työ- ja elinkeinoministeriö.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090394 Valtioneuvoston asetus työriitojen sovittelusta.]</ref> Suomessa on ollut tapana valita valtakunnansovittelija vuoronperään työnantajien ja työntekijöiden leiristä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11164543 Valtakunnansovitelijalle poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä – työntekijäleiristä väläytellään jo toiveita sovittelijan vaihtamisesta] Yle, 2020</ref>
 
Laki työriitojen sovittelusta määrää ilmoittamaan kirjallisesti aiotusta työnseisauksesta tai sen laajentamisesta viimeistään kaksi viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijan toimistoon ja työriidan vastapuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä kieltää työnseisauksen enintään 14 vuorokauden ajaksi riittävän ajan saamiseksi sovittelua varten. Virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevasta työriidasta johtuva työtaistelu voidaan kieltää enintään 21 vuorokauden ajaksi.<ref name="Laki 420/1962" /> Suomessa on käytössä pakkosovittelu eli työriitojen sovitteluun on pakko osallistua. Riitapuolten ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä sovittelijan sovintoehdotusta, sillä työriitojen pakkosovintoa Suomessa ei ole käytössä.<ref name="toimisto" />
 
Suomessa on käytössä pakkosovittelu eli työriitojen sovitteluun on pakko osallistua. Riitapuolten ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä sovittelijan sovintoehdotusta, sillä työriitojen pakkosovintoa Suomessa ei ole käytössä.<ref name="toimisto" /> Virka- ja työehtosopimuksen voimassaolon aikana tapahtuvat työtaistelut eivät kuulu valtakunnansovittelijan suorittaman sovittelun piiriin, vaan niitä ratkoo työtuomioistuin. Myös myötätunnon osoittamiseksi ja poliittisista syistä järjestetyt työtaistelut ovat sovittelun ulkopuolella.<ref name="TS">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = SAK:n Eloranta ehdottaa kahden sovittelijan mallia | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 1.9.2018 | Vuosikerta = 114 | Numero = 242 | Sivut = 9 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun Sanomat Oy | Selite = | Tunniste = | Issn = 0356-133X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
Vuosina 1963–1989 soviteltiin 1 623 työriitaa. Valtakunnansovittelija hoiti niistä 59 [[prosentti]]a eli 952 kappaletta ja [[piirisovittelija]]t loput. Vuosina 1990–2007 soviteltuja työriitoja oli 344, joista valtakunnansovittelija hoiti 244 eli noin 70 prosenttia. Tavallisin tilanne, jossa sovitteluun ryhdyttiin, liittyi työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen ja uhkaan työnseisauksen aloittamisesta uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi yritysten toimintojen ulkoistaminen on synnyttänyt riitoja sovellettavasta työehtosopimuksesta ja usein myös järjestöpoliittisia riitoja siitä, kuka edustaa ulkoistettuja työntekijöitä.<ref name="HE 19/2009" />
 
===Sovittelujärjestelmän uudistaminen===
 
[[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|SAK:n]] puheenjohtaja [[Jarkko Eloranta]] ehdotti [[Lännen Media]]n haastattelussa syyskuussa 2018 työehtoriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista. Hänen mielestään Suomessa tulisi olla kaksi rinnakkain toimivaa sovittelijaa, joista toinen olisi työnantajien ja toinen työntekijöiden ehdottama. Käytössä olleessa järjestelmässä valtakunnansovittelija valittiin toimikaudelleen vuorotellen työnantajien ja työntekijäin ehdotuksen perusteella. Eloranta piti yhden sovittelijan mallia haavoittuvana, kuten havaittiin keväällä 2018, kun [[Minna Helle]] siirtyi kesken kautensa [[Teknologiateollisuus|Teknologiateollisuuden]] työmarkkinajohtajaksi.<ref name="TS" />
 
Elorannan ehdottama kahden keskenään tasa-arvoisen sovittelijan mallissa näiden toimenkuva olisi käytössä ollutta laajempi. He edistäisivät työmarkkinarauhaa ympäri vuoden eli myös työehtosopimusten voimassaoloaikana. Eloranta ehdotti myös, että valtakunnansovittelijan toimisto keräisi ja jalostaisi tietoa talouden tilasta neuvottelijoiden käyttöön. Hän perusteli ehdotuksiaan myös työmarkkinajärjestelmän käymistilalla, joka alkoi [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] kieltäydyttyä keskitetyistä tuloratkaisuista.<ref name="TS" />
 
[[STTK|STTK:n]] puheenjohtaja [[Antti Palola]] esitti joulukuussa 2019 käytössä olleen sovittelujärjestelmän uudistamista siten, että siihen osallistuisi useampi henkilö. Suomessa oli vain yksi valtakunnansovittelija, kun taas Ruotsissa käytettiin monijäsenistä sovitteluinstituuttia. Palola ei halunnut Ruotsissa käytettyä järjestelmää Suomeen sellaisenaan, mutta hänestä Suomessa tarvittaisiin sovitteluun lisää voimavaroja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Liiten, Marjukka | Otsikko = STTK:n Palola uudistaisi työriitojen sovittelua | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.12.2019 | Vuosikerta = | Numero = 337 | Sivut = A 12 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Selite = | Issn = 0355-2047 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> Palolan mielestä sovittelujärjestelmän uudelleenarviointi sopisi kevään 2020 työmarkkinaneuvottelujen jälkeiseen aikaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Niemistö, Virpi | Otsikko = Sovittelujärjestelmään kaivataan uudistusta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 13.12.2019 | Vuosikerta = 115 | Numero = 345 | Sivut = 14 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun Sanomat Oy | Selite = | Tunniste = | Issn = 0356-133X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> Joulukuussa 2019 työnantajajärjestöt eivät vielä olleet innostuneet tällaisista ehdotuksista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lappalainen, Tuomo | Otsikko = Sovittelija tulilinjalla | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 20.12.2019 | Vuosikerta = 103 | Numero = 51–52 | Sivut = 14 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otavamedia Oy | Selite = | Issn = 0039-5552 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
Lännen Media lähetti joulukuussa 2019 kyselyn 12 keskeiselle työmarkkinaliitolle, joiden vastausten perusteella niiden suhtautuminen käytössä olleeseen sovittelujärjestelmään oli ristiriitaista. Moni työntekijäliitto halusi lisätä sovitteluun osallistuvien henkilöiden määrää, mutta suuret työnantajaliitot kannattivat puolestaan yhden valtakunnansovittelijan mallia. [[Ammattiliitto Pro]]n puheenjohtaja [[Jorma Malinen]] kannatti mallia, jossa sovittelu olisi ennakoivaa, jotta riidat eivät laajenisi lakkoilmoituksen antamiseen asti. Muidenkin ammattiliittojen mukaan tilanteet ehtivät usein kärjistyä ennen kuin valtakunnansovittelija rientää apuun. Työnantajaliitot katsoivat, että työntekijäliitot ajoivat uudistuksia vain saadakseen parempia työehtosopimuksia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kuikka, Joonas | Otsikko = Suuret liitot haluavat uudistaa sovittelun | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 21.12.2019 | Vuosikerta = 138 | Numero = 348 | Sivut = A16–A17 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Alma Media Kustannus Oy | Selite = | Issn = 0355-6913 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
==Työriitojen sovittelun historiaa Suomessa==