Ero sivun ”Sofismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: Korjattu Palonen-viitteen linkki + lisätty sivunumerot
p päivitys
Rivi 1:
'''Sofistit''' ({{k-grc|οἱ σοφισταί|hoi sofistai}}, yks. {{polytoninen|ὁ σοφιστής|ho sofistēs}}) olivat [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] kierrelleitä [[viisaus|viisauden]] opettajia. He harjoittivat paljon [[dialektiikka]]a ja opettivat maksua vastaan [[retoriikka]]a ja muita taitoja, joita vapaat miehet tarvitsivat voidakseen osallistua poliittiseen elämään. Sofistit voidaan lukea [[Esisokraatikot|esisokraatikkojen]] joukkoon.
 
Sofistit olivat alun perin arvostettuja opettajia. Nykyään sanaan liittyy kielteinen merkitys, joka vihjaa, että sofistit käyttivät loogisesti epäpäteviä [[Argumentti|argumentteja]], jotka vain näyttivät päteviltä taitavien retoristen menetelmien ansiosta. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti täysin vastaa alkuperäisten sofistien näkemyksiä, paitsi siinä, että he opettivat retoriikkaa. Sofistien työn objektiivinen arviointi nykyään on vaikeaa, koska heidät tunnetaan lähinnä heidän vastustajiensa, pääasiassa [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]], kirjoitusten kautta. Nämä perivät sofistien vastustuksen [[Sokrates|Sokrateelta]].
 
== Sofismin historia ==
Rivi 17:
== Sofistien filosofia ==
 
Perinteisessä loogisessa [[Argumentti|argumentoinnissa]] joukko [[Premissi|premissejä]] liittyy toisiinsa [[logiikka|logiikan]] sääntöjen mukaisesti ja niistä voidaan näin olleen johtaa joku johtopäätös. Kun joku arvostelee argumenttia, se tapahtuu joko pyrkimällä osoittamaan joko joku väärä oletus premisseissä tai looginen epäjohdonmukaisuus itse päättelyssä. Tällainen kritiikki asettuu puolestaan vastakritiikin kohteeksi, ja niin edelleen. Lopulta joku tuomari tai yleisö päättää lopputuloksen, ja näin saavutetaan yhteisymmärrys [[totuus|totuudesta]].
 
Sofistiikan esittämä väite oli, että argumentin todellinen looginen totuudenmukaisuus oli täysin yhdentekevää – ainoastaan tuomarin tai yleisön tekemä lopullinen päätös määritteli sen, mikä oli "totta" ja mikä "epätotta". Kun puhuja vetosi tuomitsevan osapuolen ennakkoluuloihin ja tunteisiin, hän saattoi saada tämän puolelleen, ja näin hänen käyttämästään epätodesta argumentista tuli lopulta tosi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sofismi