Ero sivun ”Sakari Pälsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikea mallinne. |
Kuvat kronologiseen järjestykseen. |
||
Rivi 28:
==Ura==
===Arkeologina===
Arkeologina Pälsi oli kiinnostunut erityisesti kivikaudesta. Hänellä oli merkittävä osuus hyvin säilyneen [[Antrean verkko|Antrean verkon]] löytämisessä. Se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kalastusvälineistä. [[Tiedosto:Pälsi, Ramstedt and Granö at Khangai Mountains.jpg|alt=|pienoiskuva|Sakari Pälsi, [[G. J. Ramstedt]] ja [[J. G. Granö]] Pohjois-Mongolian Hangaivuorilla vuonna 1909.|200x200px|vasen]]Pälsi teki vuosina 1917–1919 pitkän tutkimusmatkan Koillis-Siperian alkuperäiskansojen asuma-alueille. Matkan tarkoituksena oli kerätä alkeellisen kulttuurin tarjoamaa aineistoa Suomen esihistoriallisen tutkimuksen tarpeisiin. Pälsin tällä retkellä kuvaama ''Arktisia matkakuvia'' on varhaisen kansatieteellisen elokuvan aarre, joka on hämmästyttänyt asiantuntijoita ympäri maailmaa. Erittäin arvokas elokuvamateriaali oli välillä kadoksissa, mutta se löydettiin syksyllä 1976 helsinkiläisen keskusliikkeen ullakolta ja entisöitiin katselukuntoon. ▼
▲Pälsi teki vuosina 1917–1919 pitkän tutkimusmatkan Koillis-Siperian alkuperäiskansojen asuma-alueille. Matkan tarkoituksena oli kerätä alkeellisen kulttuurin tarjoamaa aineistoa Suomen esihistoriallisen tutkimuksen tarpeisiin. Pälsin tällä retkellä kuvaama ''Arktisia matkakuvia'' on varhaisen kansatieteellisen elokuvan aarre, joka on hämmästyttänyt asiantuntijoita ympäri maailmaa. Erittäin arvokas elokuvamateriaali oli välillä kadoksissa, mutta se löydettiin syksyllä 1976 helsinkiläisen keskusliikkeen ullakolta ja entisöitiin katselukuntoon.
Tutkimusretkillään kotimaassa ja ulkomailla Pälsi oli väsymätön etnografisten havaintojen tekijä ja dokumentoija. Hän kirjoitti monia matkakirjoja, kuten ''Mongolian matkalta, Arktisia kuvia'' ja ''Suomenlahden jäiltä''. Siperian-matkalla kootusta ''Pohjankävijän päiväkirjasta'' on tullut suosittua lukemista, ja siitä on otettu uusia painoksia. [[Erno Paasilinna]] on verrannut Pälsin teosta matkakirjallisuuden suurimpiin klassikoihin.
Rivi 38 ⟶ 35:
===Valokuvaajana===
[[
Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. ''Näppäilkää hyviä kuvia'' on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta.
| |||