Ero sivun ”Sakari Pälsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tietolaatikon parantelua. |
Tietolaatikon parantelua. |
||
Rivi 11:
| kuolinpäivä ={{kuolinaika ja ikä|9|7|1882|22|4|1965}}
| kuolinpaikka =
| kansallisuus ={{Suomi}}
| arvonimi =
| ammatti = [[
| muut tiedot väliotsikko =
| muut tiedot =
Rivi 24 ⟶ 23:
}}<noinclude>
</noinclude>
[[File:Sakari-Palsi-1920.jpg|thumb|right|Sakari Pälsi vuonna 1920 [[Alpo Sailo]]n patsaan mallina.]]▼
'''Sakari Lemmitty Pälsi''' ([[9. heinäkuuta]] [[1882]] [[Loppi]] – [[22. huhtikuuta]] [[1965]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[arkeologi]], [[tutkimusmatkailija]], [[kansatiede|kansatieteilijä]], [[kirjailija]] ja valokuvaaja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.academia.edu/35453725/_Sakari_P%C3%A4lsi_2017_|nimeke=Sakari Pälsi.|tekijä=Oula Seitsonen|julkaisu=Encyclopedia of Global Archaeology|ajankohta=2017|julkaisija=Springer|viitattu=2018-01-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Pälsi oli koulutukseltaan [[filosofian tohtori]]. Hän työskenteli [[Suomen kansallismuseo]]ssa, jossa yleni lopulta esihistoriallisen osaston johtajaksi. Pälsi sai [[professori]]n arvonimen vuonna 1962.
==Ura==
===Arkeologina===
[[Tiedosto:Pälsi, Ramstedt and Granö at Khangai Mountains.jpg|alt=|pienoiskuva|Sakari Pälsi, [[G. J. Ramstedt]] ja [[J. G. Granö]] Pohjois-Mongolian Hangaivuorilla vuonna 1909.]]▼
Arkeologina Pälsi oli kiinnostunut erityisesti kivikaudesta. Hänellä oli merkittävä osuus hyvin säilyneen [[Antrean verkko|Antrean verkon]] löytämisessä. Se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kalastusvälineistä.
Rivi 39 ⟶ 36:
===Valokuvaajana===
▲[[File:Sakari-Palsi-1920.jpg|thumb|right|Sakari Pälsi vuonna 1920 [[Alpo Sailo]]n patsaan mallina.|200x200px]]
Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. ''Näppäilkää hyviä kuvia'' on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta.
Rivi 44 ⟶ 42:
===Kirjoittajana===
▲[[Tiedosto:Pälsi, Ramstedt and Granö at Khangai Mountains.jpg|alt=|pienoiskuva|Sakari Pälsi, [[G. J. Ramstedt]] ja [[J. G. Granö]] Pohjois-Mongolian Hangaivuorilla vuonna 1909.|200x200px]]
Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo ja juttujen alaotsikkona on ''lapsekkaita jutelmia''. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin osuviin pakinoihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi usein lapsuudenmaisemiaan. <ref name=kotim>{{Kirjaviite | Tekijä = Sisättö, Vesa & Halme, Jukka| Nimeke = Kotimaisia pakinoitsijoita| Vuosi = 2013| Sivu = 119–120| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Finland | Isbn = 978-952-692-979-1 |Viitattu = 19.9.2019 }}</ref> Romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset muun muassa Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani ''Kova mies ja Nimetön'' on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilija [[Erkki Tanttu|Erkki Tantun]] piirroskuvitus.
| |||