Ero sivun ”Sydämentahdistin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
p kh; –
Rivi 10:
== Voimanlähde ==
 
Sydämentahdistimen voimanlähteeltä vaaditaan paljon, sillä luonnollisestikaan potilaan ei voida olettaa vaihtavan paristoja. Koska kemialliset paristot eivät välttämättä kestä elinikää, 1970-luvulla [[ydinenergia]]n käyttö oli luonnollinen valinta. Silloin sydämentahdistimissa käytettiinkin jonkin verran [[plutonium]]in Pu-238 isotooppia hyödyntävää energianlähdettä, [[ydinparisto]]a, joita vuonna [[2003]] oli edelleen elävissä potilaissa 50-10050–100 kappaletta. Yhdysvalloissa kolme lääketieteen tekniikan yritystä valmisti tällaisia sydämentahdistimia: Cordis Corporation, Medtronic Inc. ja Coratomic Inc.<ref name="Prutchi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.prutchi.com/pdf/implantable/nuclear_pacemakers.pdf | Nimeke = Nuclear Pacemakers | Tekijä = David Prutchi | Julkaisija = prutchi.com | Viitattu = 25.11.2016 | Tiedostomuoto = pdf | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.orau.org/ptp/collection/miscellaneous/pacemaker.htm | Nimeke = Plutonium Powered Pacemaker (1974) | Tekijä = | Julkaisija = orau.org | Viitattu = 25.11.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mdtmag.com/blog/2016/01/medtech-memoirs-plutonium-powered-pacemaker | Nimeke = MedTech Memoirs: The Plutonium-Powered Pacemaker | Tekijä = Sam Brusco | Julkaisija = mdtmag.com | Viitattu = 25.11.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Länsimaissa ensimmäiset, muuta kuin ydinteknologiaa käyttävät tahdistimen paristot olivat elohopea-sinkkiparistoja, joiden käyttöikä saattoi olla vain alle kolme vuotta.<ref name="Prutchi"/> Nykyisin tahdistimen virtalähteenä on litium-pohjainen paristo, kuten [[litium]]jodikenno. Tahdistimet valmistetaan titaanista, ja konnektori, johon johdot yhdistetään, on epoksimuovia.
 
Pariston hiipuessa koko tahdistingeneraattori vaihdetaan ja yhdistetään vanhoihin johtoihin. Johtojen vahingoittuessa laitetaan uudet johdot, mutta vanhoja ei poisteta suonten sisältä. Tahdistimen pariston kestoikä on keskimäärin 5-10viidestä kymmeneen vuotta käytöstä riippuen. Jos tahdistin joutuu tahdistamaan eli antamaan sähköimpulsseja vain hyvin satunnaisesti, paristo voi kestää jopa yli 10kymmenen vuotta.
 
== Tarkkailu ja säätö ==
 
Tahdistimen toimintaa, pariston ja johtojen kuntoa sekä tahdistimen tallentamia tapahtumia sydämen toiminnasta luetaan iholle tahdistimen päälle laitettavan lukupään kautta. Lukupäästä tiedot siirtyvät tietokonetyyppisen testauslaitteen näytölle. Näin myös testataan tahdistimen toiminta ja tehdään tarvittavia säätöjä tahdistimeen. Tahdistinpotilaat käyvät näissä kontrolleissa tahdistintyypistä ja toiminnasta riippuen kolmen kuukauden – kahden vuoden välein. Useimmiten vuoden välein. Jos tahdistimeen ei tarvitse tehdä mitään säätöjä, itse testaus kestää 10-1510–15 [[minuutti]]a ja on tahdistimen käyttäjälle täysin kivuton. Tosin testauksen aikana sydämen sykettä saatetaan joutua laskemaan tai nostamaan pieneksi hetkeksi, mikä voi tehdä epämukavan olon.
 
Vuodesta 2008 tahdistimissa on käytetty langatonta tiedonsiirtotekniikkaa.<ref>[http://wwwp.medtronic.com/Newsroom/NewsReleaseDetails.do?itemId=1213705634438&lang=en_US medtronic.com/Newsroom]</ref> Langaton tiedonsiirtotekniikka ja etäyhteys valmistajan palvelimeen mahdollistaa etäluennan kotikäytössä.