Ero sivun ”Sääminginsalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AB (keskustelu | muokkaukset) Haponlahden kanavaa ei lähteessä (ainakaan nykyisin) mainita, eikä Haponlahden kanava erota Sääminginsaloa mantereesta, vaan Sääminginsalosta laajan niemen, jolla sijaitsevat Oravi (nyt niemen jakavine kanavineen) ja Ahvensalmen kylä (aiemmin Ahvensalo, todennäköisesti vasta historiallisella ajalla umpeen maatuneen Kaivannossa olleen salmen luoteispuolella) |
AB (keskustelu | muokkaukset) Haponlahden kanavan osuus ehkä näin, jätetään nyt ainakin toistaiseksi käsittelemättä epätasaisen maankohoamisen vaikutus Ahvensalon ja Sääminginsalon yhdistymiseen, kun sitä ei ole käsitelty Raikuunkaan osalta |
||
Rivi 15:
Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet [[Haukivesi]], [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]], [[Puruvesi]], [[Paasivesi]] ja [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]]. Sen alueella ovat [[Savonlinna]]n keskustaajaman itäosat sekä [[Enonkoski|Enonkosken]] ja [[Kerimäki|Kerimäen]] kirkonkylät.<ref name="Kejonen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kejonen, Aimo | Nimeke =Kansanuskomuksia ja geologiaa | Kappale = | Sivu =229 | Selite =Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Tunniste = ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottaa mantereesta kaivettu kolmiosainen [[Raikuun kanava]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/raikuuf.html| Nimeke =Raikuun kanava | Tekijä =Hurskainen, Tarmo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Suomen kanavat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.3.2009 | Kieli = }}</ref> Luoteessa Sääminginsaloa rajaa [[Haponlahden kanava]]. Ennen sen ja [[Oravin kanava]]n rakentamista Sääminginsaloon kuului myös laaja niemimaa, jolla sijaitsee [[Ahvensalmi|Ahvensalmen]] kylä.
Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas<ref>{{Karttaviite | Tekijä = Röös, Lars | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat | Mittakaava = | Lehti =Kerimäki, Raikuu, c1:147 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1644 | Selite = | Tunniste = | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163835 | www-teksti =Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 3.8.2010 | Kieli = }}</ref>. Geologi Aimo Kejosen (2010) mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie<ref name="yle">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6162864|nimeke=Suomen suurimmasta saaresta kiistaa|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=3.8.2010|viitattu=}}</ref>. Asiasta on käyty keskustelua [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] ja [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta-09-01-maantiede.html|nimeke=Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle|tekijä=|julkaisu=Tietoaika|ajankohta=12.9.2001|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enkama, Kai|Otsikko=Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari|Julkaisu=Tietoaika|Ajankohta=2001|Numero=6|Sivut=9|Julkaisija=Tilastokeskus|www=http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika6-01.pdf|www-teksti=Lehden verkkoversio|Tiedostomuoto=pdf}}</ref>
| |||