Wikipedia

Ero sivun ”Copernicus-ohjelma” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Eriytetty satellitteja koskeva detaljitieto artikkeliin Sentinel-sarja.
Merkkaus:  2017 source edit 
p kv-korjauksia ja aikamuotojen korjausta
Rivi 4:
Se on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa EU:n ilmanlaadun seurannassa, ympäristönsuojelussa, hätätilan hallinnassa ja meriliikenteen valvonnassa EU:n sisä- ja ulkopuolella.
 
Järjestelmään kuuluvat sen puitteissa rakennettavat Euroopan komission ja ESAn yhdessä rahoittamat [[GMES Sentinel-1|Sentinel 1]], [[GMES Sentinel-2|Sentinel 2]],[[GMES Sentinel-3|Sentinel 3]], [[GMES Sentinel-4|Sentinel 4]], [[GMES Sentinel-5|Sentinel 5]], [[Sentinel 5 Precursor]] sekä [[Sentinel-6|Sentinel 6]] (Jason CS) -kaukokartoitussatelliitit. Järjestelmä ostaa kaukokartoituskuvamateriaalia myös kaupallisten toimijoiden kaukokartoitussatelliiteilta.
 
Järjestelmän perustan luovat eurooppalaiset kaukokartoitustutkimuksen ja -havainnoinnin verkostot, jotka ovat aloittaneet Euroopan komission [[Euroopan komission tutkimuksen puiteohjelmat|kuudennen ja seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman]] projekteina.
Rivi 12:
mittausdatan.
== Sovellusalueet ==
* Ilmakehän seuranta, jonka vetäjätaho on European Centre for Medium-Range Weather Forecasts ([[ECMWF]], Englanti[[Yhdistynyt kuningaskunta]]). Verkoston operatiivinen toiminta alkoi vuonna 2015.
* Ilmastonmuutoksen seuranta, jonka vetäjätaho on European Centre for Medium-Range Weather Forecasts (ECMWF). Verkoston operatiivinen toiminta alkoi vuonna 2017.
** näiden kahden budjetti vuosille 2014–2020 on yhteensä 291 miljoonaa euroa;
Rivi 28:
GMES-hankkeen suurin tavoite ei liity satelliitteihin vaan niiden keräämän datan käsittelyyn. Satelliitit vievät suuren osan rahoituksesta, mutta tietojen käytön laajentaminen on tärkein tavoite. Tavoitteena on saada data jalostettua käytännön hyötyä antaviksi "lopputuotteiksi" nopeasti ja että aikanaan ko. "lopputuotteet" olisivat likimain reaaliajassa käytettävissä. Näitä palveluita kehitettiin seitsemännen puiteohjelman tutkimusprojekteissa vuosina 2007–2013.
 
Tutkimusprojektit ovat Euroopan komission kuudennen (2002–2006) ja seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) hakujen luomia useiden maiden konsortioprojekteja. ESAn puolella on vastaavana aikana ollut käynnissä GMES Service Element -ohjelma, jota on jatkettiin vuoteen 2011. Sen jälkeen EU hoitaa satelliittikaukokartoituksen tutkimuksen ja operatiivisen toiminnan ja ESA keskittyy tieteellisen kaukokartoituksen satelliittienkaukokartoitussatelliittien kehitykseen.
 
=== Alihankkeet ===
Rivi 34:
 
* G-MOSAIC on turvallisuustutkimuksen satelliittikaukokartoitushanke, joka pyrkii luomaan tilannekuvaa, auttamaan operaatioita ja kuvaamaan alueellisia kriisejä. Projektin kustannukset ovat 15 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana alkaen vuoden 2009 alussa. Hanketta vetää italialainen Telespazio. G-MOSAIC on jatkoa kuudennen puiteohjelman LIMES-turvallisuustutkimusprojektille.<ref>[http://www.gmes-gmosaic.eu/ G-MOSAIC-projektin sivusto]</ref> <ref>[http://www.fp6-limes.eu/ LIMES-projektin sivusto]</ref>
* MACC eli Monitoring Atmospheric Composition and Climate on ilmakehätutkimuksen suurprojekti (16 miljoonaa euroa vuosina 2009–2011). Jatkohanke on nimeltään MACC-II ja se kattaa vuodet 2011–2014. Projektia vetää kansainvälinen[[ECMWF|Euroopan järjestökeskipitkien Europeansääennusteiden Centre for Medium-Range Weather Forecastskeskus ([[ECMWF)]]), jonka pääkonttori on Englannissa[[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]]. Mukana ovat EU-maiden ilmatieteen laitokset, mm. Suomen [[Ilmatieteen laitos]]. MACC on jatkoa kuudennen puiteohjelman GEMS ja PROMOTE-projekteille.<ref>[http://www.gmes-atmosphere.eu/ MACC projektin sivusto]</ref>
* MyOcean, merentutkimuksen suurprojekti (55 miljoonaa euroa) vuosina 2009–2011. Jatkohanke, MyOcean 2, kestääkesti 2012–2014. Sitä vetääveti GIP Mercator Ocean Ranskassa. Ilmatieteen laitos ja SYKE edustavatedustivat Suomea tässä hankkeessa.<ref>[http://www.myocean.eu.org/ Myocean Projektin sivusto]</ref>
* SAFER eli Services and Applications for Emergency Response onoli hätätila-avun satelliittiteknistä apua kehittävä projekti vuosina 2009–2011. Sitä vetää ranskalainen Infoterra France, joka kuuluu EADS-konserniin. Projektin koko on noin 40 miljoonaa euroa ja Pohjoismaista ei ole kukaan mukana. <ref>[http://www.emergencyresponse.eu SAFER Projektin sivusto]</ref>
 
 
Rivi 46:
Satelliitteja ei ole tarkoitus tehdä yksin kappalein vaan synnyttää satelliittiperhe, jossa samankaltaisia mutta aika ajoin uudistettuja satelliitteja valmistetaan vuosikymmenien ajan. Tällöin niiden tehtävä ei enää ole tieteellistä tutkimusta vaan operatiivista seurantaa.
 
ESA ja EU toteuttavat viisi ''GMES Sentinel'' -[[satelliitti]]missiotasatelliittimissiota seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoden 2006 loppuun mennessä [[Euroopan Unioni|Euroopan Komissiokomissio]] on päättänyt omasta tutkimuksen seitsemännestä [[Euroopan Komission tutkimuksen puiteohjelmat|7. puiteohjelmasta]] tulevasta rahoitusosuudestaan. Satelliitit maksavat muutamia satoja miljoonia euroja kappalekukin. Komissio panostaa noin 650-700650–700 miljoonaa euroa Sentinel 1-1–Sentinel-3-satelliittien kehitykseen vuosina 2007-20132007–2013. Se on noin 50 % satelliittien suunnittelu- ja valmistuskustannuksista. Lopun rahoittaa ESA. Kesäkuussa 2010 ESA ilmoitti Sentinel-satelliittien rakentamisessa olevan 600 miljoonan dollarin rahoitusvaje,<ref>http://www.spacenews.com/civil/100629-european-earth-observation-funding-shortfall.html</ref>, jokamikä voi merkitä kustannusylityksiä tai voi johtua satelliittien suuremmasta määrästä (Sentinel A- ja B-satelliitit, kun alun perin näin ei ilmeisesti ollut tarkoitus).
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Copernicus-ohjelma”