Ero sivun ”Ruotsin alueet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokka
kh
Rivi 10:
{{Pääartikkeli|[[Maakuntakäräjät]]}}
 
Maakäräjät tai [[maakuntakäräjät]] olivat Ruotsissa käytössä ensimmäisen kerran [[keskiaika|keskiajalla]]. Tuolloin [[maakunta|maakunnan]] asioista päätettiin [[käräjät|käräjillä]]. Käräjiä on käyty Ruotsin lisäksi myös [[Tanska]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]], joka keskiajalla oli osa Ruotsia. [[1300-luku|1300-luvulta]] olevan [[Maunu Eerikinpojan maanlaki|Maunu Eerikinpojan maanlain]] mukaan maakäräjät tuli pitää neljä kertaa vuodessa ja niiden johtajana toimi [[laamanni]]. Myöhemmin maakäräjien merkitys pieneni. [[Myöhäiskeskiaika|Myöhäiskeskiajalla]] maakäräjät kehittyivät kuninkaallisiksi ylituomioistuimiksi. Keskiaikaisten maakäräjien toiminta tuomioistuimina lakkasi, kun [[Tukholman hovioikeus]] perustettiin vuonna 1614.<ref name="NE">Nationalencyklopedin (1993). "Landsting", nide 12, sivut 103–105.</ref>
 
Nykyaikaiset maakäräjät perustettiin vuonna 1862 annetuilla määräyksillä, jotka tulivat voimaan seuraavana vuonna. Niin jokainen lääni sai omat maakäräjät. Aluksi nimitystäNimitystä ''landsting'' käytettiin aluksi maakäräjävaltuustosta ja itse maakäräjiä kutsuttiin nimellämaakäräjäkunniksi ''({{k-sv|landstingskommun'' eli ''maakäräjäkunta''}}). Jälkimmäinen sanatermi on edelleen mukana [[Ruotsin hallitusmuoto|Ruotsin hallitusmuodossa]].
 
Uudistuksen toteutumisen aikoihin oli vielä toiminnassa keskiajalle juurensa ulottava [[Jämtland]]in maakäräjät. Jämtlandin maakäräjät teki tuolloin päätöksiä budjetista ja lopettamisensa aikoihin vastasi muun muassa liikenneasioista ja sairaanhoidosta. Uusiin [[Jämtlandin maakäräjät|Jämtlandin maakäräjiin]] tulivat mukaan lisäksi [[Härjedalen]] ja [[Jämtlandin lääni]]in kuuluneet [[Hälsingland]]in osat.
Rivi 27:
 
==Luettelo maakäräjistä==
[[KuvaTiedosto:SverigesLän2007mKod.svg|thumb|rightpienoiskuva|Alueiden rajat vastaavat [[Ruotsin läänit|Ruotsien läänien]] rajoja. [[Läänikirjain|Läänien tunnuskirjaimet]] on merkitty alueiden nimien perään sulkuihin.]]
 
{{korjattava|Nimitykset artikkeleissa ja lääniartikkeleissa muutettava.}}
Rivi 60:
* [[Kalmarin läänin eteläiset maakäräjät]] ja [[Kalmarin läänin pohjoiset maakäräjät]] 1863–1970 (Keskuspaikkana toimi [[Västervik]], yhdistyi vuonna 1971 Kalmarin läänin eteläisten maakäräjien kanssa [[Kalmarin läänin maakäräjät|Kalmarin läänin maakäräjiksi]], jonka keskuspaikaksi tuli [[Kalmar]]. Kalmarin läänin kahtiajaon taustalla oli vanha eturistiriita Kalmarin ja Västervikin kaupunkien välillä. Kalmarin läänin pohjoisten maakäräjien perustaminen oli kompromissi, koska Västervik halusi alun perin irrottautua kokonaan [[Kalmarin lääni]]stä ja päästä itse uuden läänin hallintokaupungiksi.)
* [[Skaraborgin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (R, osaksi [[Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät|Länsi-Götanmaan läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB"/>
* [[Älvsborgin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (P, osaksi [[Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät|Länsi-Götanmaan läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB"/>
 
==Alueisiin kuulumattomat kunnat==