Ero sivun ”Leipomo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p vfx
kh
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Devanture églomisée 20050917.jpg|thumbpienoiskuva|[[Pariisi]]lainen leipomokahvila]]
[[Tiedosto:Elsa Anderssons konditori interriör 01.jpg|thumbpienoiskuva|Ruotsalaisen konditorian myyntitiski]]
 
'''Leipomo''' on [[Elintarviketeollisuus|elintarviketeollisuuteen]] kuuluva laitos, jossa erilaisilla [[leivonta]]menetelmillä valmistetaan myytäväksi [[leipä]]ä ja muita [[leivonnainen|leivonnaisia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/| Nimeke =Hakusanat ''leipomo, leipoa, leivonnainen''| Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 22.7.2019 }}</ref>
Rivi 25:
 
==Historiaa==
[[FileTiedosto:Goslar Bäckergildehaus (1501).JPG|thumbpienoiskuva|Leipuriammattikunnan talo vuodelta 1501 Saksan [[Goslar]]issa.]]
Viljakasvien jyviä on käytetty ihmisravinnoksi jo 25&nbsp;000 vuotta sitten, ja noin 11&nbsp;000 vuotta sitten opittiin jauhamaan jyviä jauhoiksi. Elintarvikkeiden ja ruokalajien syntytavoista on monia tarinoita. Erään mukaan leipää olisi opittu leipomaan sattumalta, kun jauhoista keitetty [[puuro]] kuohui padasta kuumalle liedelle ja paistui kakkaroiksi. Leivän nostatus hiivalla voi olla samanlainen onnekas löytö.<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 38.</ref><ref name=ts04/>
 
Systemaattinen hiivataikinan teko ja paistouunin käyttö tunnetaan 4&nbsp;500 vuoden takaa Egyptistä, jossa leipää paistettiin suurissa saviruukuissa. Egyptistä leivonta levisi muualle Välimeren alueelle, ja Rooman valtakuntaan perustettiin ensimmäinen leipurikilta 168 eaa. Roomassa vauraiden asiakkaiden leipiin alettiin lisätä jauhon ja veden ohella maitoa, munia, voita ja siemeniä. Alppien yli pohjoiseen leipäkulttuuri levisi vasta keskiajalla.<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 38.</ref><ref name=ts04>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/teemat/asuminen/1074008437/Leipaa+opetettiin+kunnioittamaan | Nimeke =Leipää opetettiin kunnioittamaan | Tekijä =Laaksonen, Tarja-Tuulikki | Ajankohta = 21.11.2004 | Julkaisu = Turun Sanomat| Viitattu = 21.7.2019 }}</ref>
 
Leipurit olivat yksi [[1000-luku|1000-luvulta]] alkaen nykyisen Pohjois-Italian, Saksan ja Ranskan alueiden kaupunkeihin syntyneistä [[Ammattikuntalaitos|ammattikunnista]].<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 9–10.</ref> Leipurien symboliksi tuli jo tuolloin [[viipurinrinkeli|rinkelikuvio]]. Makeiden [[hunajakakku]]jen leipominen oli vuosisatoja [[luostari|luostareiden]] erioikeus, ja Suomessakin [[Naantalin luostari]]n birgittalaisnunnien tiedetään opettaneen [[piparkakku]]jen leipomista.<ref name=ts04/>
 
Ruotsiin ammattikuntalaitos alkoi muodostua [[1300-luku|1300-luvulla]] ja sitä myötä käytäntö ulottui vähitellen myös Suomeen. Vuonna 1550 perustettuun Helsingin kaupunkiin syntyivät räätälien, tynnyrintekijöiden, suutarien ja palttinankutojien ammattikunnat 1660-luvulla. Leipurien ammattikunta perustettiin viimeisten joukossa vasta Venäjän vallan aikana 1839. Siihen asti leivonta oli kaupungeissakin pitkälti kotona tehtävää työtä, kuten se on yhä monin paikoin maaseudulla. Leipurien ammattikunnan perustivat yhdeksän pienen leipomoliikkeen omistajaa. Liikkeet sijaitsivat herrasväen asuinalueilla [[Kruununhaka|Kruununhaassa]], [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] ja [[Kluuvi]]ssa.<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 9–12.</ref>
 
Suomen maaseudulla leipää tehtiin kotona oman tilan viljasta oman myllyn jauhamana. Länsi-Suomessa tuli tavaksi leipoa harvoin mutta paljon, ja totuttiin kovaan kuivattuun leipään jota säilytettiin katonrajan vartaissa. Itä-Suomessa leivottiin useammin ja leipä oli tuoretta.<ref name=ts04/><ref>Uljas & Uljas 2019, s. 41.</ref>
Rivi 44:
 
===Leipomoiden koneistuminen===
[[FileTiedosto:Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974 9013 (30278448294).jpg|thumbpienoiskuva|Elannon teollisuusaluetta Sörnäisissä, taustalla vuonna 1925 valmistunut suuri leipätehdas.]]
Vuonna 1919 Suomessa oli 25 leipätehdasta eli teollista leipomoa, joissa oli kaikkiaan noin 800 työntekijää. Vasta 1920-luvulla sähkötekniikan kehitys alkoi koneistaa leipomoita nopeasti. Leipomoalan koneita kehitettiin etenkin Saksassa ja Yhdysvalloissa, ja Suomeen tekniikkaa alkoi tuoda vuonna 1920 perustettu [[Leipurin|Leipurien Tukku]]. [[Taylorismi]]n hengessä alettiin kiinnittää huomiota työtehon parantamiseen. Raaka-aineita alettiin annostella erilaisin mittausvälinein, kun siihen asti leipurit olivat sekoittaneet taikinat käsituntumalla.
 
Rivi 67:
# [[Gruma]], [[Meksiko]]: 3 miljardia €
# [[General Mills]], USA: 2,9 miljardia €
# [[Associated British Foods]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]: 2,6 miljardia €
 
==Suomen leipomoteollisuus==
Vuonna 1970 leipomoteollisuus työllisti lähes 14&nbsp;000 suomalaista<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Pullanteko harvempiin käsiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 10.10.1972| Sivut = 21| www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/c7d364b4-126f-4dfa-9504-1aef7f94d7c2/21| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>, vuonna 2016 enää 7&nbsp;500. Suomen koko elintarviketeollisuudesta leipomoalan osuus oli vuonna 2016 noin 10 prosenttia eli noin miljardi kymmenestä miljardista eurosta. Tuonnin osuus suomalaisten ruokaleivän kulutuksesta oli arviolta 15 %. Tuonti oli arvoltaan lähes neljä kertaa suurempi kuin suomalaisten leipomotuotteiden vienti ulkomaille.<ref name=tem17/>
 
===Suomen suurimmat leipomot===
LiikevaihtoSuomen leipomoiden liikevaihto ja henkilöstö, tiedot 2010-luvun keskivaiheiltakeskivaiheilla. Myös VaasaninVaasan nykyisin omistava [[Lantmännen|Lantmännen Unibake]] on kohdat 2, 3 ja 4 yhteen laskien liikevaihdoltaan Fazeria suurempi leipomoyritys:<ref name=tem17/>
# [[Fazer|Fazer Leipomot Oy]]: 247 milj. €, 1&nbsp;465
# [[Vaasan|Vaasan Oy]]: 156 milj. €, 941
Rivi 87 ⟶ 88:
 
==Katso myös==
 
*[[Teehuone]]
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Uljas, Risto ja Päivi | Nimeke =Leiväntekijät. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018 | Vuosi = 2019| Julkaisija = Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto ry| www = https://sel1-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/@Bin/c380a2f2c8675bc4d9be8ea62b08ec9b/1563642203/application/pdf/121476/Leipomon%20historia%20.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 21.7.2019 }}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
Rivi 105 ⟶ 106:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
 
[[Luokka:Ruoka]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Leipomo