Ero sivun ”Arvid Broms” versioiden välillä

315 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lis & muot. & viitt. henkilötietoja
(→‎Ura: henkilötietoja, lis. kohta lähde)
(lis & muot. & viitt. henkilötietoja)
'''Arvid Broms''' (ent. ''Arvi Oskari Autere'') ([[5. kesäkuuta]] [[1910]] [[Helsinki]] – [[10. toukokuuta]] [[1968]] [[Lappajärvi]]) oli suomalainen taidemaalari<ref name="Nelimarkka2008">Lampinen, Maria ja Sorjonen, Olli (toim.): ''Arvid Broms – levoton etsijä''. Nelimarkka-museon julkaisuja, nro 10. Nelimarkka-museo, 2008. ISBN 978-95197064-8-1</ref>. Hänet tunnetaan erityisesti varhaisena suomalaisena [[surrealismi|surrealistina]]<ref name="Puumala">Puumala, Anne: "Arveen arvoitus". ''Pohjalainen'', 21.9.2019, s. 22–23.</ref>. Surrealismin ohella hän edusti eri vaiheissa levotonta uraansa [[kubismi]]a ja [[symbolismi]]a, mutta myös [[Realismi (taide)|perinteistä realistista maalaustyyliä]]<ref name="Nelimarkka2008"/><ref name="Puumala"/>.
 
==UraPerhetausta==
Bromsin vanhemmat olivat pankinjohtaja Oskar Adolf Jonathan Autere (e. ''Broms'') ja Anni Aejmelaeus.<ref name="kb"/>
 
==Ura==
Broms suoritti ylioppilastutkinnon 1929 ja aloitti lakitieteen opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa mutta opiskeli samall [[Helsingin yliopiston piirustussali]]ssa, ja seurasi taidehistorian luentoja.<ref name="kb"/> Sittemmin Broms opiskeli Pariisissa [[Académie de la Grande Chaumière]]ssa ja [[Académie Colarossi]]ssa, puolalaissyntyisen [[Moise Kisling]]in johdolla<ref>[https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/arvid-broms Arvid Broms]. Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.9.2019.</ref> sekä [[Harold Speed]]in yksityisoppilaana Lontoossa{{Lähde}}. Vaikutteita Broms imi monelta suunnalta, taidehistoriasta jopa 1400-luvun taiteesta<ref name="Puumala2018">Puumala, Anne: [https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/kulttuuri/arvid-broms-oli-levoton-kulkija-tunnettu-tyo-jai-kesken-seinajoen-maakuntatalon-seinalle-piti-tulla-savun-peittama-lakeus-ja-kirkon-silhuetti-1.2691528 "Arvid Broms oli levoton kulkija – Tunnettu työ jäi kesken: Seinäjoen maakuntatalon seinälle piti tulla savun peittämä lakeus ja kirkon silhuetti"]. ''Pohjalainen.fi'', 28.7.2018. Viitattu 24.9.2019.</ref>.
 
Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla<ref name="Puumala"/>. 1957 hän maalasi [[Porthania]]n ala-aulaan monumentaalimuraalin ''Eteenpäin – ylöspäin'', jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin [[abstrakti taide|abstraktina]] julkisena seinämaalauksena<ref>[http://www.halvi.helsinki.fi/museo/kokoelmat/taidekokoelmat/taidekokoelma/taidekokoelman_esittely.htm Taidekokoelman syntyhistoriaa]. Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 23.9.2019.</ref>. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja Lappajärven kunnan historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi<ref>[s.n.]: [https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/elavia-kuolleiden-kuvia-1.662539 "Eläviä kuolleiden kuvia"]. Kolumni. ''Ilkka.fi'', 16.8.2010. Viitattu 23.9.2019.</ref>.
 
Bromsin tuotanto oli epätasainen, ja lisäksi hänen edustuksensa pääkaupunkiseudun näyttelyissä oli vähäinen. Tätä arvellaan syyksi siihen, että muut varhaiset [[modernismi|modernistit]], kuten [[Otto Mäkilä]], [[Edvin Lydén]] ja [[Ole Kandelin]], jättivät hänet varjoonsa.<ref name="kb">Sakari, Marja: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1308 Broms, Arvid]. ''Kansallisbiografia.fi''. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 17.2.2003. Viitattu 24.9.2019.</ref>
 
==Yksityiselämä==
Ihmisenä Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Epävakaa luonne aiheutti lukuisia ongelmia hänen elämässään. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän kärsi [[alkoholismi]]sta ja sortui pikkurikollisuuteen.<ref name="Puumala"/> [[Vaasan vankila|Vaasan lääninvankilan]] kolmiosainen alttaritaulun ''Minä olen tie'' (1950) Broms maalasi suorittaessaan siellä rangaistustaan [[Varkaus (rikosoikeus)|varkauksista]] ja väärennöksestä<ref name="Puumala2018"/>.
 
Naimisissa Broms oli viidesti, ja hänellä oli kaksi lasta toisesta avioliitostaan 1939–1945.<ref name="kb"/> Hän ehti olla suhteessa lisäksi muun muassa itseään 11 vuotta vanhemman näyttelijä [[Emmi Jurkka|Emmi Jurkan]] kanssa. Myöhemmin juoruttiin yleisesti, että Broms olisi ollut [[Jussi Jurkka|Jussi Jurkan]] biologinen isä, mutta sitä ei koskaan todennettu [[DNA-profilointi|DNA-testillä]]. Jussi Jurkka oli kuitenkin kantamassa Bromsin arkkua hänen hautajaisissaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/viihde/art-2000006267044.html|nimeke=Uutuuskirja: Boheemi lappajärveläinen maalari ajautui salasuhteeseen, josta sai alkunsa tuleva Suomi-filmien legenda – ”Ei siitä mitään DNA-testiä ole, mutta moni sen tiesi”|tekijä=Timo Haapala|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-10-09|viitattu=2019-10-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Arvid Bromsista käytettiin myös kutsumanimiä Arvi ja Arvee sekä Rompsi<ref name="Puumala2018"/>. Monia paikkakuntia kierrettyään taiteilija asui elämänsä viimeisen vuosikymmenen vuodesta 1958 lähtien Lappajärvellä. Hänet on haudattu [[Helsingin ortodoksinen hautausmaa|Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle]].<ref name="Puumala"/>
119 567

muokkausta