Ero sivun ”Karjalainen ruokaperinne” versioiden välillä

Pidot ovat olleet aina karjalalaisille suuri tapahtuma. Niitä pidettiin [[Häät|häissä]], [[Ristiäiset|ristiäisissä]], [[Hautajaiset|hautajaisissa]], [[Syntymäpäivä|syntymäpäivillä]], elopäivillä ja [[Lukuset|lukusilla]]. Pitokokki oli kiertävä ammattilainen, joka oli hyvin tärkeä henkilö. Karjalaisessa kulttuurissa vietetään [[Rotinat|rotinoita]] lapsen syntymän johdosta, jolloin vietiin tuliaisiksi piiraita, [[Rinkeli (leivonnainen)|rinkeliä]], voita ja munia.

Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa kansan parissa käytettiin sieniä ravintona. Varsinkin käytettiin [[maitosieni]]ä ja [[rousku]]ja kuten [[karvalaukku]]a ja [[haaparousku]]a. Ne suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon [[Metsämarja|metsämarjoja]].

Kala on muodostanut aina tärkeän osan karjalaisesta ruokavaliosta. Kalan [[Savustus|kuumasavustaminen]] umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta.

Maitoruoista tunnettiin [[lyhyt piimä]], [[Kokkelipiimä|kokkeli]], ''[[jamakka]]'' eli paistettu piimä, [[rahka]], [[uunijuusto]] ja [[haudottu maito]]. Lauantai-illan ruokana tarjottiin usein kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa.

Karjalaiset käyttivät ruoan säilömiseen [[Hapattaminen|hapattamista]], kuivattamista ja [[Suolaaminen|suolaamista]]. Etenkin kaloja hapatettiin ja myös [[hapankaali]] tunnettiin [[Karjalankannas|Kannaksella]] ja [[Raja-Karjala|Raja-Karjalassa]]. Lihan kuivattamista harrastettiin sotavuosiin asti, ja lisäksi kuivattiin kaloja, [[Mustikka|mustikoita]] ja [[Tatit|tatteja]]. Suolattu kala, liha, suolasienet ja suolakaali olivat karjalaisten jokapäiväistä ravintoa. Sen sijaan jäädyttäminen ja savustaminen eivät olleet tunnettuja tapoja Karjalassa.

Karjala on happamien ruokien aluetta. Hapattamisen osuus tulee selvästi ilmi karjalaisessa ruokavaliossa, kun sitä verrataan läntiseen, imellyttämistä käyttävään ruokavalioon. Tosin imellyttäminenkin oli Karjalassa tuttua ja sitä vaikkapa [[Marjamämmi|marjamämmin]] tekemiseen. Hapanruokia olivat esimerkiksi [[hapanlohko]], [[hapanrokka]], [[hapanvelli]], [[hapanletut]], ja hapan- eli kaurakiisseli. [[Kaurakiisselikaurakiisseli]]. Kaurakiisseli oli monien karjalaisten mieliruokaa.

Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon perusero on siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Yleisin nykyinen piirakkatyyppi on soikea riisipiirakka eli [[karjalanpiirakka]]. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä ''[[sultsina]]t'','' [[Tsupukka|tsupukat]]'' ja ''[[Supikas|supikkaat]]'', samoin kuin ''[[Kukkonen (perinneruoka)|kukkoset]]'' ja ''[[Pyörö|pyöröt]]''. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin ''kukoiksi''. Karjalankannaksella ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]] piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,''[[vatruska]]''. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on [[ohrarieska]].

[[Karjalanpaisti]] on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: ''uunipaisti'', ''lihapotti'' ja ''ruukkupaisti''. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli – kuten piirakatkin – pyhänseudun ruokaa.

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen sadat tuhannet [[siirtokarjalaiset]] joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntisenkin Suomen elämää. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, [[Palmusunnuntai|palmusunnuntain]] [[Virvonta|virpolorut]] sekä kahvin ja teen runsas käyttö.