Ero sivun ”Uudenmaan historia” versioiden välillä

p
(kh)
[[Krimin sota|Krimin sodan]] aikana englantilais-ranskalainen laivasto hyökkäsi Suomen rannikolle. Hankoniemen linnoitukset vallattiin ja tuhottiin kesäkuussa 1855.<ref>[http://torsti.pp.fi/guide/L%C3%A4nsi-Uudenmaan%20historiaa.pdf Länsi-Uudenmaan historiaa, pdf, s. 77]</ref> Samana kesänä laivasto pommitti [[Viaporin pommitus|Viapori]]a ja tuhosi [[Svartholman merilinnoitus|Svartholman merilinnoituksen]].<ref>[http://www.suomenlinna.fi/linnoitus/venalainenkausi/krimin-sota-ja-viaporin-pommitus/ Suomenlinna.fi]</ref><ref>[http://museovirastorestauroi.nba.fi/linnoitukset/svartholma Museovirastorestauroi.nba.fi]</ref>
 
[[Teollinen vallankumous]] ennätti 1800-luvulla myös Uudellemaalle. Uusi tehdasteollisuus perustui usein vanhojen ruukkien varaan, lisäksi syntyi kokonaan uusia teollisuusympäristöjä. Satamien merkitys kasvoi ulkomaankaupan lisääntyessä. Talviliikenteelle suotuisa Hangon satama perustettiin 1873 ja seuraavaseuraavana vuonna Hanko sai kaupunkioikeudet viidentenä Uudenmaan kaupunkina.<ref>[http://torsti.pp.fi/guide/L%C3%A4nsi-Uudenmaan%20historiaa.pdf Länsi-Uudenmaan historiaa, pdf, s. 39]</ref> Rautatieliikenne alkoi 1862, ensin Helsingistä [[Hämeenlinna]]an. Rautatieverkko laajeni ja ratojen varteen syntyi teollisuutta ja taajamia. Rautatieyhteys Helsingistä Pietariin avattiin 1870 ja Tampereelle pääsi rautateitse 1876. Vuonna 1873 avattu Hyvinkää–Hanko-rata vauhditti paitsi Hangon, myös Lohjan seudun ja Nurmijärven [[Rajamäki|Rajamäen]] kylän teollistumista. [[Kerava–Porvoo-rata]] avattiin 1874. Porvoon seudulle syntyi saha- ja selluteollisuutta. Teollistuminen ja uudet liikenneyhteydet vaikuttivat ratkaisevasti myös Helsingin kasvuun.<ref name="Rakennusperintö"/> Höyryvoima mullisti energiantuotannon, teollisuutta ei tarvinnut enää keskittää vesivoiman ääreen koskien rannoille. Helsingin lähelle alkoi muodostua toisaalta pienituloisten henkilöiden asuttamia esikaupunkialueita, toisaalta varakkaan väen huvilakaupunkeja.<ref>[http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6309/Missa_maat_on_mainiommat_E114.pdf Uudenmaanliitto.fi, s. 23 ja 27]</ref><ref>Maakuntien Suomi 1, s. 278</ref><ref>[http://web.archive.org/web/20051109072656/http://grafiscreen.fi/junat/rataosat.htm Suomen leveäraiteiset rataosat]</ref>
 
===Suomen itsenäisyyden aika===
1 288

muokkausta