Ero sivun ”Matti Kurikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Lisätty kuva. |
||
Rivi 21:
==Elämänvaiheet==
[[Tiedosto:Matti Kurikka 16.9.1877.jpg|vasen|pienoiskuva|311x311px|Nuori Matti Kurikka kuvattuna 16. syyskuuta 1877.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19321130:272-1877#image|nimeke=nuorukainen Matti Kurikka, tuleva kirjailija ja lehtimies|tekijä=kuvaaja Nyblin Daniel|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-11}}</ref>]]
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka| Tekijä = Sulo Haltsonen | Sivut =169-177 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Kurikka aloitti [[filosofia]]n opinnot ja avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa.<ref name = "akmm"/> Vuonna 1888 hänestä tuli ''[[Viipurin Sanomat|Viipurin Sanomien]]'' toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan ''Pilvenhattaroita''-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti ''Syvällä tammen juuret'' -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari [[Paavali I]] olisi ollut [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.<ref>[http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html Kai Ekholm : Kielletyt kirjat luku 3.2 Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus]</ref>
Rivi 27 ⟶ 26:
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[teosofia|teosofis]]-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi [[Helsinki|Helsingissä]] innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan [[Chillagoe]]n kaivoskaupungin liepeille [[Queensland]]iin [[Australia]]an. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.<ref name = williams>Brian Williams: [http://craigcormick.com/wp-content/uploads/2012/01/kurikkas-dreaming-2.pdf ''Utopia Dreaming''], The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.</ref>
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Työväenpuolueen]] [[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous|perustavassa kokouksessa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.) | Nimeke = Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905 | Vuosi = 2008 | Sivu = 44–45 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Selite= ISBN 978-951-85116-7-3}}</ref> Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten [[Kalevan Kansa Colonization Company]] ja sanomalehti ''[[Aika (lehti)|Aika]]''.<ref name="aika1"/> Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11 000 hehtaaria maata [[Malcolm Island]]ilta (Malkosaari), joka sijaitsee [[Kanada]]n länsirannikolla mantereen ja [[Vancouverinsaari|Vancouverinsaaren]] salmessa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]]. Tänne perustettiin [[Sointula]], osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb|[[Kaarlo Kari (pilapiirtäjä)|Kaarlo Karin]] pilapiirroksessa [[Eetu Salin]] edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. [[Matti Meikäläinen (1884)|Matti Meikäläinen]] 17. helmikuuta 1899.|200x200px]]Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]].
Joulukuusta 1905 alkaen Kurikka toimitti [[Elämä (sanomalehti)|Elämä]]-lehteä, jossa hän toi ajatuksiaan julki. Lehden ensimmäisessä numerossa hän kertoi muun muassa vastustavansa marxismia ja pyrkivänsä "toteuttamaan sosialistista yhteiskunta-oppia teosofiian kirkkaassa valossa".<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Elämän tarkoitus | Tekijä = M. K-a. | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 16.12.1905 | Numero = 0A | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617614?page=1 }}</ref> Lehden ja Kurikan ympärille kerääntyi kannattajajoukko, jota kutsuttiin elämäläisiksi. Elokuussa 1906 Kurikka valittiin elämäläisten tuella [[Sörnäinen|Sörnäisten]] [[Työväenyhdistys|työväenyhdistyksen]] edustajaksi SDP:n [[Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous|Oulun puoluekokoukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Meidän tehtävämme | Tekijä = Jalo Kivi | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 72 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617686?page=3 }}</ref> Kurikan edustusoikeus kuitenkin evättiin äänestyksellä kokouksen ensimmäisenä päivänä 20. elokuuta. Hän oli ehdotuksen tehneen järjestysvaliokunnan mukaan asettunut julkisesti "vastustamaan [[Sosiaalidemokratia|sosialidemokratian]] oppeja ja vahingoittamaan puoluetta". Asiasta käydyssä keskustelussa Kurikkaa puolusti kaksi puhujaa. Kun oli aika äänestää Kurikan erottamisesta, hän päätti erota itse ja perustaa uuden puolueen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kurikan erottamisasia puoluepäivillä | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 72 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617686?page=3 }}</ref> [[Suomen Sosialistinen Reformipuolue]] perustettiin 21. elokuuta.<ref>{{Lehtiviite | Julkaisu = Vaasa | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 94 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/778026?page=3 }}</ref> Kurikka kertoi puolueensa taistelevan sekä [[Kapitalismi|kapitalistis]]-[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|kirkollista]] [[Konservatiivisuus|vanhoillisuutta]] että SDP:n [[Materialismi|materialistis]]-[[Anarkismi|anarkistista]] suuntausta vastaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Uusi asema | Tekijä = M. K-a. | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 25.8.1906 | Numero = 73 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617688?page=1 }}</ref> Kurikka valittiin puoluevartion esimieheksi eli puoluejohtajaksi 9. syyskuuta pidetyssä kokouksessa.<ref>{{Lehtiviite | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 11.9.1906 | Numero = 79 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617694?page=2 }}</ref> 5. tammikuuta 1908 pidetty kolmas puoluekokous päätti Kurikan esityksesta lopettaa toiminnan "valtiollisena puolue-ryhmänä" ja jatkaa aatteellisena ryhmänä puoluerajoista välittämättä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Elämäläisten liitto.<ref name="elämä11011908">{{Lehtiviite | Otsikko = Uutisia | Tekijä = | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 11.1.1908 | Numero = 2 | Sivut = 15 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938843?page=15 }}</ref>
[[Tiedosto:Utopistisosialisti Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa 1900-luvun alussa.jpg|vasen|pienoiskuva|Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa 1900-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK10000:4579#image|nimeke=utopistisosialisti Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-11}}</ref>]]
Kurikka toimi New Yorkissa ilmestyneen suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin Uutiset]]'' toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. [[Marxilaisuus|Marxilaista]] ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa<ref name = "akmm"/>, mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898.
| |||